Poimintoja yhteisestä seurakuntatyöstä vuonna 2021

Varustamot ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja kaikille yhteisiä tiloja. Varustamoissa aloitettiin matalan kynnyksen keskusteluapua, joka toimii sähköisellä ajanvarauksella. Uusia avauksia tehtiin mm. kokemusasiantuntijatoiminnassa. Kokemusasiantuntijat ovat vertaistukena ja järjestävät ryhmätoimintaa.

Hermannin Diakoniatalon Varustamossa starttasi PaHe-projekti (PaavaliHermanni), joka auttaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia miehiä. Mukaan saatiin myös ulkopuolisia toimijoita, kuten digituki ja Fattaluuta-asioimisapu.

EU-rahoitteinen Työraiteet-hanke jatkoi heikossa työmarkkina-asemassa olevien helsinkiläisten tukemista ja auttoi työllistymisessä seurakuntiin ja yhteisiin palveluihin. Työllistettyjen nuorten tukemisessa saavutettiin Waste&Feast-ravintoloissa hyviä tuloksia. Niissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Kesäkahviloita, joissa voitiin työllistää nuoria.

Kampin kappeli on ainoa taho Suomessa, joka tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua, sosiaaliohjausta, sielunhoitoa ja rukousta ajanvarauksetta vuoden jokaisena päivänä. Kappeli toimi osan vuodesta Triplan Fokus-tilassa kappelin julkisivuremontin vuoksi ja tarjosi siellä keskusteluapua. Kampin kappelin toiminnasta allekirjoitettiin syksyllä uusi kumppanuussopimus Helsingin kaupungin kanssa.

Oppilaitospapit ovat läsnä helsinkiläisissä oppilaitoksissa elämässä niiden arkea ja juhlaa yhdessä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Yhteistyösopimukset seurakuntayhtymän ja eri oppilaitosten, mm. Metropolia Ammattikorkeakoulun, kanssa uusittiin vuoden aikana.

Vieraskielisessä seurakuntatyössä vuoden kohokohta oli monikulttuurinen messu itsenäisyyspäivänä. Yhteydenpito sosiaalisessa mediassa lisääntyi, ja lasten määrä englanninkielisessä toiminnassa nousi huomattavasti. Monikulttuuriseen toimintaan luotiin linjaukset yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden seurakuntayhtymien kanssa.

Helsingin seurakuntien leirikeskustoiminnan koordinointi ja kehittäminen siirtyi yhteiseen seurakuntatyöhön ja siihen alettiin panostaa aiempaa enemmän. Mustasaaren toimintakeskus vietti 90-vuotisjuhlavuottaan, mikä näkyi mm. saarella järjestetyssä valokuvanäyttelyssä. Mustasaari oli avoinna välivuoden jälkeen ja keräsi koronarajoituksista huolimatta 11 000 kävijää kesäpäivää viettämään.

Helsinkiläisille monimuotoista tukea

Koronatilanteen pitkittyminen koetteli helsinkiläisten hyvinvointia, mikä näkyi monella tapaa yhteisessä seurakuntatyössä. Esim. Kampin kappelissa kohdattiin paljon yksinasuvia, joille kasvokkainen kontakti toiseen ihmiseen on tärkeää. Varustamoissa huomattiin, että tarve toiminnalle ja kohtaamisille on todella suuri.

Koronatilanteen sallittua aloitettiin monipuolista viikkotoimintaa etenkin vammaistyössä eli näkövammaisten, kuulovammaisten ja kehitysvammaisten kanssa ja tukena tehtävässä työssä.

Opiskelijoiden kuormittuneisuus näkyi oppilaitostyössä lisääntyneinä apupyyntöinä. Opiskelijoiden tueksi otettiin käyttöön useita uusia toimintamalleja mm. sosiaalisessa mediassa.

Nuorten vaikeudet näkyivät myös Lehtisaaren nuorisokodissa. Työn määrää lisäsi se, että sijoitusten pituus lyhentyi eli nuorten vaihtuvuus lisääntyi samoin kuin se, että psykiatrisen avun saaminen on hidasta.

Sairaaloissa sairaalapapit tulivat koronarajoitusten takia vedetyksi uudella tavalla läheisen rooliin. Vaikka myös hoitolaitosten henkilökunnan tuen tarve lisääntyi, kaikkiin pyyntöihin pystyttiin vastaamaan. Sairaalasielunhoidon varallaolojärjestelmä toimi läpi vuoden 24/7. Sairaalapapit saivat HUSin laatukyselyssä erinomaisen palautteen: 96 % kohtaamisista oli potilailta, omaisilta ja henkilökunnalta saadun palautteen mukaan myönteisiä.

Perheneuvonta auttaa ja tukee parisuhteeseen ja perheeseen liittyvissä ristiriitatilanteissa. Parien ja perheiden tueksi kehitettiin työtapoja mm. lisäämällä kertaluonteisten neuvotteluaikojen tarjontaa. Niiden myötä asiakaskontaktien määrä nousi selvästi. Kaikkiaan perheneuvonnassa oli 10 365 asiakastapaamista.

Esimerkki perheneuvonnan saamista palautteista: ”Ammattilainen oli niin hyvä, ymmärtävä, helposti lähestyttävä, tasapuolinen, ihana ja mahtava, että ei ois voinu uskoo. Tätä varten maksan kirkollisveroa todella mielelläni.”

Lasten ja nuorten parissa

Kymppisynttäreillä elokuussa oli 6 452 osallistujaa, kun yhteinen seurakuntatyö ja seurakunnat kutsuivat vuonna 2011 syntyneet perheineen Linnanmäelle juhlistamaan ensimmäistä täyttä kymppiä.

Helsingin seurakunnat järjestävät vuosittain noin 130 rippikoulua, joille osallistuu noin 2 700 nuorta. Rippikoulu on säilyttänyt suosionsa. Kasvatuksen tiimi kehittää rippikoulun ja konfirmaation sisältöjä sekä edistää seurakuntien yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista.

Erityisnuorisotyö Snellu tekee ulkopuolisuuden ehkäisytyötä sellaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä parissa, joiden kanssa muut toimijat eivät juuri työskentele. Snellu tekee sateenkaarityötä sekä tarjoaa yksilöllistä tukea, pienryhmätoimintaa ja leirejä. Toimintaa on esimerkiksi vankiloissa. Vuoden aikana henkilökohtaisia asiakastapaamisia oli 2 111, minkä lisäksi Palveluoperaatio Saapas kohtasi 1 658 nuorta.

Snellun saama palaute:
Mistä mä sain keskusteluapua?Täältä: @snelluevl! Kysyttiinkö mun vakaumusta? Ei. Kenelle apua tarjotaan? Kaikille alle 29v helsinkiläisille. Puhutaanko siellä JEESUKSESTA?? Siellä puhutaan kuule just siitä, mitä mielenpäällä on. Tietty voihan se jeesuski olla tai sitte vaikkapa jatkuva epäonnistumisen tunne tai se, kuinka tää heteronormatiivinen yhteiskunta v-ttaa. Mitä maksaa ja millasta apua voi saada? Nooo esim kirkollisverolla se varmaanki pyörii, mutta ilmanen :) siellä on esim. nuorisotyöntekijöitä, joiden kanssa voi keskustella sekä psykologi ja monia muita, keitä en edes tiedä!  - Nuoren palaute Instagramissa-

Helsinkiläiset iso voimavara

Seurakuntalaisten osallisuus on vahvaa yhteisessä seurakuntatyössä. Tässä muutamia esimerkkejä:

Kampin kappelissa vapaaehtoiset toimivat aulatyössä ja muusikoina. Stadin safkan toiminnassa vapaaehtoisilla on merkittävä rooli hävikkiruokakassien kotiin toimittamisessa henkilöille, joiden ei ole mahdollista liikkua kotoa ruoka-aputoimijoiden pariin.

Kirkon keskusteluapu (Palveleva puhelin, chat ja nettikirje) toteutui Helsingissä nimenomaan päivystävien seurakuntalaisten voimin. Saattohoidon vapaaehtoistyötä pystyttiin jatkamaan koronarajoitusten keskellä sairaalapappien koordinoimana.

Näkövammaistyössä vapaaehtoisia on noin 90. Kehitysvammaisten rippikouluja pidettiin kolme, ja ensimmäistä kertaa niillä oli kehitysvammaisia nuoria isosina. Snellussa kokemuskouluttaja oli toteuttamassa sukupuolen moninaisuuden workshopia ja Saapas-vapaaehtoiset ottivat vastuuta uusien vapaaehtoisten kouluttamisessa.

KoKo-hankkeessa (Kotoa koollekutsujaksi) CABLE-valmennuksiin osallistuneita maahanmuuttajataustaisia ilmoittautui uusiksi seurakuntien vapaaehtoisiksi. Tukipiste Mosaiikissa vapaaehtoiset toimivat mm. suomen kielen ryhmissä ja etäläksyavussa osana paperittomia tukevaa Turvaverkko-projektia.

Gospelia kaikille -toimintamalli perustuu vapaaehtoisten seurakuntalaisten eli Gospel Helsinki –kuorolaisten työpanokseen niin uusien kuorolaisten vastaanottamisessa, roudaritiimin jäseninä kuin tukilaulajina. Pääkuva jutun alussa Gospelia kaikille -harjoituksista.

Vieraskielisessä seurakuntatyössä vapaaehtoisten rooli on erityisen suuri. Esim. kiinankielisessä työssä puolet vapaaehtoisista oli uusia.

Seurakuntien työtä tukemassa ja kehittämässä

Yhteinen seurakuntatyö tekee työtään seurakuntien kanssa ja kautta yhtymän strategiaan pohjautuen.

Yhteistyö seurakuntien kanssa tiivistyi mm. Varustamoissa ja sairaalasielunhoidossa. Jokaisella sairaalapapilla on tätä nykyä Helsingin seurakunnissa oma nimikkoseurakunta.

Monialaisen kasvatuksen tiimi tuki koronatilanteen kuormittamia seurakuntien työntekijöitä ja kehitti yhteistyötä mm. Helsingin kaupungin lapsiperhepalvelujen kanssa samoin kuin kouluyhteistyötä.

Tilannehuonetoiminta oli erityisesti osana yhteistä kehittämistä, mm. Rohkeasti yhdessä -työskentelyjä. Seurakuntien omia tilannehuonetyöskentelyjä tehtiin niiden tarpeista. Palvelumuotoilun keinoja käytettiin kehittämisessä monipuolisesti. Fyysinen Tilannehuone vihittiin marraskuussa käyttöön Seurakuntien talolla.

Mm. luottamushenkilöiden kanssa pidetyn syksyn Tulevaisuuspäivän ja toimintaedellytysten turvaamiseen tähtäävän Rohkeasti yhdessä -ohjelman etenemisessä Kehittämispalvelujen tiimillä oli iso rooli yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Työntekijöille ja luottamushenkilöille järjestetyistä Rohkeasti yhdessä -infokioskeista saatiin hyviä kokemuksia.

Tiedolla johtaminen Helsingin seurakunnissa otti uusia edistysaskeleita. Käynnistettiin tiedolla johtamisen asiantuntijaryhmän työskentely ja tiedolla johtamisen malli Helsingin seurakuntiin -projekti. Näitä johdetaan yhteisestä seurakuntatyöstä.

Projektimainen työtapa kehittyi edelleen, kun uudistettiin HSRKY:n projektijohtamismalli Alfa & Omega ja kehitettiin projektisalkun johtamismalli.

Digitaalinen seurakuntatyö on yhä vakiintuneempi osa työtä, ja video-, striimaus- ja some-osaamiselle ja koulutukselle on ollut suuri tarve.

Milleniaalien kirkko ja z-sukupolvi -työskentelyjä järjestettiin seurakuntien ja yhteisten palvelujen työntekijöille useita. Hengellisen toiminnan kehittämisessä käynnistettiin seurakunnissa, mm. pyhiinvaellusreittejä ja hengellisen elämän kursseja.

Yhteisessä seurakuntatyössä tehdään työtä tiimeissä, joista voi lukea tarkemmin täältä.