Ilmiölähtöisessä työskentelyssä on olennaista hahmottaa asioita osana järjestelmää ja asiakokonaisuutta. Se on tapa ajatella yhteiskunnallisia haasteita ja niiden monimutkaisia kokonaisuuksia. Ilmiöiden äärellä on tärkeä miettiä, mihin kaikkeen kyseinen ilmiö mahdollisesti liittyy. Nykyajan ilmiöt ovat epämääräisiä ja monimutkaisia. Siksi asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolisempaa osaamista. Siksi on viisasta, että useampi asiantuntija pohtii ilmiötä yhdessä. Ilmiölähtöisyys mahdollistaa useamman ihmisen osallisuuden ja kokeilevan työtavan. Jos yksi menetelmä ei heti toimi, kokeilemme rohkeasti jotain muuta.

Helsingin seurakunnat alkoivat kehittää ilmiölähtöisen työn tekemisen paikaksi Tilannehuonetta . Tilannehuone on fyysinen tila ja virtuaalinen tila mutta myös ja ennen kaikkea uusi ja innostava tapa tehdä työtä kulloinkin parhaiden voimien kanssa. Vuonna 2019 oli useita Tilannehuone-työskentelyjä. Osana yhteisen seurakuntatyön työtä kehitimme esimerkiksi yhteistyökumppanuutta Maailma kylässä -tapahtuman kanssa sekä lapsiperheköyhyyteen liittyviä teemoja.

Kehitämme fiksumpia tapoja tehdä yhteistä työtä. Tilannehuone on kehittämisalusta monenlaiseen. Se on myös paikka, jossa seuraamme strategisten tavoitteiden toteutumista. Teemme näkyväksi, mitä projekteja ja hankkeita Helsingin seurakunnissa on meneillään, kehitämme tiedon jakamista ja tiedolla johtamista sekä seuraamme tekemisen vaikuttavuutta.

Olemme mukana erilaisissa kehittämisverkostoissa, kuten joulukuussa 2019 avautuneessa uudenlaisessa Työ 2.0 Lab -yhteiskehittelytilassa, jossa olemme mukana kumppanina. Kehitämme myös erilaisia uudenlaisia menetelmiä yhdessä tekemiseen, kuten seurakuntien käyttöön suunnattua muotoilupeliä.

Havainnoimme yhteisessä seurakuntatyössä jatkuvasti ympäröivän yhteiskunnan ilmiöitä ja mietimme, miten nämä ilmiöt tulisi kohdata. Tässä työntekijöidemmekohtaamia ilmiöitä, joihin olemme löytäneet ratkaisuja.

Helsinki monikulttuuristuu

Helsinkiin muuttaa asumaan enemmän ihmisiä eri kulttuureista.

Snellun Perheläksykerho-hanke pyrkii tukemaan etenkin maahanmuuttaja- ja monikulttuurisia perheitä. Se toimii yhteistyössä muun muassa Porolahden peruskoulun kanssa. Siellä koululainen saa oman aikuisen kanssa tukea sekä läksyjen tekoon että kielellisiin haasteisiin. Läksykerhoon hankitut oppimispelit tukevat kielen hahmottamista. Kerhoista oli apua myös vanhemmille, jotka saivat tukea viranomaisasioissa tai lisätietoa Suomen koulujärjestelmästä. Läksykerhossa vapaaehtoisilla oli myös tärkeä rooli.

Toista kertaa järjestetyssä Sacred Music Festival Helsinki -tapahtumassa huomasimme, miten musiikki voi yhdistää eri kulttuurista tulevia ihmisiä. Festivaalin maksullisissa konserteissa soi islamilaisesta, juutalaisesta ja kristillisestä perinteestä tullut musiikki. Marokkolainen Ibn Arabi-yhtye soitti islamilain mystisestä suuntauksesta, suufilaisuudesta, noussutta musiikkia. Juutalainen nuorisokuoro Eva Pietarista lauloi niin perinteisiä jiddishinkielisiä lauluja kuin venäläisiä klassikoitakin. Näiden ulkomaisten pääesiintyjien lisäksi Festivaalissa esiintyi suomalaisia monikulttuurisia yhtyeitä.

Maksullisten konserttien lisäksi pyhä musiikki soi viikon aikana muutamassa koulussa ja päiväkotien lapsille suunnatussa konsertissa. Ne olivat tärkeitä väyliä katsomuskasvatukseen. Pyrimme tarjoamaan heille paikan, jossa kaikista katsomuksista tulevat lapset pystyivät tutustumaan pyhään musiikkiin yhdessä.

Vieraskielinen työ lisääntyi

Vieraskielistä seurakuntatyötä koordinoidaan koko pääkaupunkiseudun laajuisesti. Myös vieraskieliset seurakuntalaiset liikkuvat yli kaupunkien rajojen. Helsingin seurakunnilla on runsaasti toimintaa monilla eri kielillä.

Englanninkielinen seurakuntatyö sai vuonna 2019 uuden papin. Englanninkielisessä työssä rakennamme messuyhteisöjä ja tuemme eri seurakuntien kaksi- ja monikielistä työtä. Englannin- ja monikieliseen toimintaan osallistui yhteensä 8000 ihmistä.

Kiinankieliseen seurakuntaan kuuluu yli 300 jäsentä. Suurin osa heistä on kääntynyt kristityksi Suomessa. On myös useita kiinalaisia, jotka osallistuvat toimintaan, vaikka heitä ei ole kastettu. Kiinankielisten messujen lisäksi seurakuntalaiset kokoontuvat lapsi- ja perhekerhoihin ja keskustelutilaisuuksiin. Kahdenkeskisten sielunhoitokeskusteluisten lisäksi useat avioparit saavat tukea.

Kiinankielinen seurakunta tukee seurakuntalaisiaan myös monenlaisissa käytännön asioinnissa, kuten sairaalassa, Kelassa, poliisilaitoksella, viisumia hakiessa, sosiaalitoimistossa ja päiväkodissa. Työttömyys ja kotiutuminen lisää puolestaan sielunhoidon tarvetta.

Venäjänkieliset seurakuntalaiset kokoontuvat viikoittain lukuisiin vapaaehtoisten vetämiin pienryhmiin. Tämän lisäksi Matteuksenkirkolla pidetään venäjänkielisiä messuja ja hartaushetkiä. Monissa tapahtumissa esiintyy venäjänkielinen kuoro. Venäjänkielisille lapsille järjestetään myös äiti-vauva -kerho sekä pyhäkoulu.

Vironkielinen kulttuuritoiminta lisääntyi ja monipuolistui. Yhtenä syynä oli se, että vironkielinen seurakunta otti vastaan lukuisia virolaisia ryhmiä ja konserttivieraita.

Arabiankielisiä kristittyjä kokoontui Myllypuron kirkon perheiltoihin ja viikoittain messuun. Arabiankielisille on myös rippikoulu. Pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisia arabiankielisiä tuettiin kotoutumisessa ja hakuprosesseissa.

Multiculturalism in the work at the Family Counselling Center

Perheneuvonta on avoin kaikille helsinkiläisille. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä joka viides helsinkiläinen puhuu jotain muuta kieltä äidinkielenään kuin suomea tai ruotsia.

I vår, i växande grad, multikulturella stad är det allt fler av våra kunder som har behov att få tala andra språk. Vi är glada att ha haft möjlighet att erbjuda familjerådgivning också på engelska och portugisiska. Flera andra språk skulle säkert också komma väl till pass.

There are many couples who come to search for support in improving the communication and understanding in a relationship where cultural differences need to be taken into account and where the common language might not be a strong language for any of the partners. This work requires a lot of cultural sensitivity and we need to continually grow in our preparedness of meeting and understanding many different cultures.

Naturalmente seres humanos, não importando a sua orígem ou etnicidade, lutam com muitas das mesmas questões mas isto pode em diversas culturas ser expresso de formas diferentes.

Asiakkainani on usein pariskuntia, joista joko toinen tai molemmat ovat ulkomaataustaisia. Se tekee työstäni mielenkiintoista, mutta myös haastavaa.

Särskilt utmanande är det att så ofta ta del av hur de, på grund av sitt etniska ursprung eller sitt utländska namn eller något annat som kännetecknar att de har en utländsk bakgrund, ofta upplever sig diskriminerade i vårt samhälle, till exempel vid rekryteringstillfällen, i sociala grupper eller i akademiska sammanhang.

The Church’s message is directed to all people groups and all languages. In our work we want to reflect Gods all-inclusive love in practise. Let us work for a society that appreciates the richness found in diversity.

Anna Korkman Lopes, Perheneuvoja, Familjerådgivare, Family Counseller, Conselheiro Familiar

Pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun hyvinvointiin keskittyneet työntekijät pohtivat, miten rakentaa ystävyyttä muuta kuin suomea puhuvien englanninkielistä tutkintoa tekevien korkeakouluopiskelijoiden ja pääkaupunkiseudun paikallisten ihmisten välillä. Helsingin korkeakoulupapit tarttuivat ideaan. Syksyllä 2019 starttasi Friends Program, johon ilmoittautui 80 ihmistä. Friends Program saavutti suosion ohjelmaan osallistuneissa korkeakouluissa ja oppilaitoksista on tullut toive, että korkeakoulupapit jatkavat tätä toimintaa ensi vuonna.

Sairaaloissa työskentelevät työntekijämme kohtaavat eri kulttuureista tulevia ihmisiä päivittäin. Kielten ja katsomusten kirjo näkyy selvästi esimerkiksi Uudessa lastensairaalassa. Siellä lastenohjaajana työskentelevä Paula Pulkkinen kohtaa päivittäin monikulttuurisia perheitä.

"Kielimuuri asettaa hieman haasteita vuorovaikutukselle. Kommunikoinnissa voi onneksi käyttää apuna musisointia, kuvia, tukiviittomia ja yhteistä leikkiä. Uskontodialogisia taitoja tarvitaan myös, jotta perheet tulevat kohdatuksi sensitiivisesti.

Uskonnollisia symboleja sairaalassa ovat esimerkiksi naisten käyttämät huivit eli hijabit, sikhimiesten käyttämät päähineet sekä potilassänkyihin kiinnitetyt ristit, rukousnauhat ja enkelit. Perheet katsovat potilashuoneissa myös uskonnollisia tv-ohjelmia sekä rukoilevat.

Erilaisia juhlapyhiä, kuten paaston päättävää id-al Fitr -juhlaa ja merkkipäiviäkin vietetään sairaalassa. Olen ollut mukana lapsen syntymäpäiväjuhlissa hänen potilashuoneessaan. Perhe on tuonut mukanaan runsaan ja hienon tarjoilun, jota on nautittu yhdessä henkilökunnan ja sukulaisten kanssa. Myös paastonaika näkyy sairaalassa, kun ramadanin aikana aikuiset eivät päiväsaikaan nauti ruokaa tai juomaa. Auringon laskettua potilashuone täyttyy sitten sukulaisten mukanaan tuomista herkuista, joita he syövät yhdessä.

Monikulttuuriset perheet ovat usein suuria ja tämän vuoksi vanhempien jaksaminen on koetuksella, koska heidän on suunnattava voimavarojaan niin monelle taholle. Perheet tarvitsevat hyvin paljon erilaista tukea, ohjausta ja kannustusta. Perheet ovat kuitenkin todella kiitollisia kaikesta saamastaan avusta ja tuesta ja osoittavat sen auliisti”, Pulkkinen kertoo.

Digitalisaatio mahdollistaa uusia palveluja

Monesti vapaaehtoiset auttajat tarvitsevat tukea työhönsä. Erityisnuorisotyötä tekevä Snellu oli mukana kehittämässä keinoälyä eli bottia netissä Saapas-vapaaehtoistyötä tekevien tueksi. Botin on tarkoitus tukea vapaaehtoisia sellaisissa tilanteissa, joissa vapaaehtoinen ei tunnista nuoren käyttämiä sanoja tai ei koe tietävänsä teemasta tarpeeksi voidakseen vastata nuorelle. Tällöin botilta voi kysyä apua. Ensimmäisenä bottiin talletettiin vastauksia seksuaalisuuteen, mielenterveyteen ja kiusaamiseen liittyvistä asioista. Kehittelyssä oli mukana snellulaisten lisäksi Nuori Kirkko ry:n ja Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen Verken työntekijöitä.

Muutenkin Snellun työssä on näkynyt se, että heihin otetaan yhteyttä yhä enemmän digitaalisten välineiden kautta. “Nuoret asiakkaat tekevät entistä useammin ensimmäisen yhteydenoton sähköisesti. Asiakkaiden kanssa myös pidetään entistä enemmän yhteyttä sähköisten kanavien kautta. Toki meillä nuorten kanssa tehdään töitä myös Mieli ry:n Sekasin chatissa ja Saappaassa. NettiSaapas toimii Tukinetissä, Instagramissa, Youtubessa ja Suomi24:ssa”, kertoo Sanna Parkkinen.

Diakoniatyössä on suunniteltu ja pohdittu digitalisaatiota laajemminkin. Toiveena on, että jatkossa paperisten maksulappujen korvaajiksi suunnitellut osto-osoitukset ja diakoniatyöntekijöiden ajanvaraukset toimisivat tulevaisuudessa sähköisesti.

Vuonna 2019 valmistelimme sähköistä ajanvarausta perheneuvontaan. Lokakuussa avatun Mall of Triplassa sijaitsevan Fokus-toimitilan kahdelle perheneuvojalle voi varata ajan sähköisesti. Kuka vain voi varata palvelun kautta tunnin mittaisen ajan perheneuvojalle. Arviointitapaamisessa perheneuvojan kanssa on mahdollista jäsentää omaa elämäntilannetta ja pohtia, miten omaa henkistä hyvinvointia voisi edistää. Tapaamiseen on mahdollista tulla yksin, puolison tai perheen kanssa.

Osallistumme eri pelillisyyteen liittyviin tapahtumiin, kuten Assembly-tietokonefestivaaleille ja YouTubeen keskittyvään Tubeconiin. Tuemme myös seurakuntien omia pelitapahtumia eli laneja kouluttamalla työntekijöitä ja tukemalla pelikoneiden hankinnassa. Olemme mukana kehittämässä lasten ja nuorten digitaalista toimintaa, kuten Fisucraft ja Ristiohjain -digitaalisia yhteisöjä.

Nykyiset digitaaliset välineet mahdollistavat sen, että puheen ja musiikin kuuntelu on mahdollista missä vain. Tuotamme eri palveluihin podcasteja ja videoita. Tuottamistamme podcasteista Valopäät kertoo kaupunkilaisia kiinnostavista ajankohtaisista aiheista. Laten lataamo pyrkii puolestaan kirkkomaan kirkollisia tabuja ja puhumaan hengellisyydestä ja ihmissuhteesta eri tavoin. Olemme tuottaneet myös muutamia diakoniatyöhön liittyviä podcasteja.

Köyhyys ja ylivelkaantuminen

Tuemme seurakuntien kerho- ja harrastetoimintaa. Olemme huomanneet, että varsinkin kokkikerhot ovat suosittuja. Ne täyttyvät pian. Kerhossa olleet lapset kokkaavat usein kotonakin perheelleen tai saavat ainakin kerhopäivänä toisen lämpimän aterian.

Joulun alla pidetty Leikkiluola-tapahtuma halusi antaa hengähdyshetken kaikenlaisille, myös vähävaraisille perheille. Leikkiluolassa oli mukana kasvatuksen ja diakonian työntekijöitä, jotka huolehtivat lapsista ilmaiseksi muutaman tunnin ajan. Leikkiluolaan saapui yhteensä 350 lasta.

Yksinäisyys, uupuminen, suorituskeskeisyys, yhteisön kaipuu

Haluamme työssämme lievittää ihmisten yksinäisyyttä, tuoda lohtua uupumukseen, lievittää suorituskeskeisyyttä ja tuoda yhteisöllisyyttä ihmisten ympärille. Esimerkiksi oppilaitosten arjessa ja juhlissa nousee monia aikuiseksi kasvavien ongelmia. Oppilaitospapit pyrkivät lievittämään niitä kahdenkeskisissä keskusteluissa ja oppilaitosten juhlissa.

”Haluamme työmme kautta lisätä opiskelijoille ja henkilökunnalle välineitä oman ja ympäröivän yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseen”, oppilaitospapit sanovat.

Yhteiskunnallinen työ on viime vuosina pyrkinyt lievittämään yksinyrittäjien yksinäisyyttä. Olemme tehneet työtä pienyrittäjien parissa 2010-luvun alusta lähtien kolmen eri hankkeen avulla. Helsingissä pienyrittäjiä on paljon: yrityksiä on Helsingissä reilut 43 000 ja heistä pienyrittäjiä on yli 90 prosenttia. Pienyrittäjistä haavoittuvimpia ovat yksinyrittäjät. Monet heistä kokevat työssään yksinäisyyttä. He vastaavat itse omasta työssäjaksamisestaan.

“Yksinyrittäjät toimivat kansantalouden puskureina, joiden työt joustavat isojen tuotantojen vaihteluissa. Jos yrityksillä menee huonosti, yritykset eivät osta pienyritysten ja tehtaiden alihankkijoiden palveluja. Tämä näkyy etenkin lama-aikana. Olemme tarjonneet yksinyrittäjille työnohjausta, vuosittaisen lomaleirin ja teemailtoja. Leirillä oli ohjelmassa kulttuuria, luontokokemuksia sekä työnohjauksellisia keskusteluja. Halusimme tarjota leiriläisille mahdollisuuden irrottautua arjesta ja verkostoitua muiden yksinyrittäjien kanssa. Syksyllä järjestimme yksinyrittäjien teemailtoja. Tarjosimme paikan luottamuksellisiin keskusteluihin”, kertoo yhteiskunnallisen työn pappi Raija Korhonen.

Snellun järjestämällä Hyvinvointia arkeesi -leirillä oli mahdollisuus irrottautua suorituskeskeisyydestä ja keskittyä omaan hyvinvointiin. Leirille osallistunut kuvaa kokemustaan näin: “Miten ihanaa olikaan olla vastuullisen aikuisen sijaan vaaleanpunainen yksisarvinen, liihotteleva keijukainen tai auto, joka kovaa päristen kurvaili pitkin juhlasalia... Leiripäivät sisälsivät hiljaista joogaa kehon ja mielen hyvinvointiin, heittäytymistä tarinateatterin pyörteisiin, persoonallisten ekspressiivisten maalausten luomista ja niiden tulkintaa... Oli huikeaa viettää kaksi päivää ympäristössä, jossa ajalla ja kiireellä ei ollut sijaa.”

På församlingarnas egen legerö Lekholmen är det möjlighet att vila. Under sommaren 2019 ordnades i vanlig ordning öppen verksamhet på Lekholmen för barn, ungdomar, unga vuxna och vuxna. I juni ordnades en ”after work-träff” för förtroendevalda i de svenskspråkiga helsingforsförsamlingarna. Mikaela Steffansson höll en omtyckt handarbetskväll för vuxna och i augusti ordnades en välbesökt skrivarverkstad i kreativt skrivande som hölls av Sofia Torvalds och Ulrika Hansson.

Utöver ordnat program kom olika grupper ut till Lekholmen och höll sina sommarträffar där, bland annat gruppen ”Kvinnor mitt i livet” och ”Folkhälsans promenadgrupp”. Möjligheterna för att Lekholmen framöver kunde få en verksamhetsledare diskuterades och utreddes vid samfälligheten under hösten. Förhoppningen är, att på det viset kunna trygga och bredda den öppna verksamheten. Det gäller innehåll, målgrupper, samarbetsparter och säsongslängd samt underlätta kommunikationen mellan alla som förverkligar verksamheten på Lekholmen.

Asuinalueiden eriarvoistuminen, asunnottomuus, asumisen kalleus ja tukiasuntojen vähyys

Helsingissä asuminen on kallista. Mikäli ihmisten ongelmat kasautuvat, voi asunnottomuus uhata. Asuinalueiden eriarvoistuminen näkyy esimerkiksi siten, että kantasuomalaiset eivät halua tietyillä alueilla laittaa lapsiaan tiettyihin kouluihin. Ilmiö lisää näiden koulujen äidinkielten kirjoa.

Uushenkisyyden nousu näkyy esimerkiksi joogan suosion kasvuna. Olemme yhteisessä seurakuntatyössä lisänneet kristillisen joogan kursseja ja seurakuntien työntekijöiden koulutusta esimerkiksi kristillisen joogan ohjaajiksi. Esimerkiksi Hiljaisuuden joogan koulutusta ja materiaaleja on tullut lisää. Hiljaisuuden joogassa keholliseen harjoitteluun liitetään hengellinen sisältö ja rukous. Harjoituksilla hoidetaan kehoa ja mieltä sekä avaudutaan Jumalan läsnäololle ja itsensä lempeälle kohtaamiselle.

Hiljainen tila -sivusto kokoaa hiljaisuuden retriitteihin, mindfulnessiin, kristilliseen spiritualiteettiin, kristilliseen meditaatioon ja kristilliseen joogaan liittyviä aineistoja, kursseja ja materiaaleja. Esittelimme Hiljaista tilaa esimerkiksi I love me -messuilla sekä Minä olen- ja Joogafestivaaleilla.

Ilmiöt Kampin kappelissa

Yksinäisyys ilmiönä on näkynyt Kampin kappelissa alusta alkaen. Niistä henkilöistä, jotka ovat perhetaustansa keskusteluissa maininneet, 52 prosenttia on kertonut asuvansa yksin. Keskustelunaiheista 6 prosenttia on käsitellyt yksinäisyyttä.

Vuoden 2019 erityisenä ilmiönä näkyi nuorten mielenterveys. Mielenterveys on puhuttanut Kampissa aina ja olemme saaneet huomata vuosien saatossa, kuinka vaikeaa avun piiriin on Helsingissä päästä. Menneen vuoden aikana kasvoi erityisesti nuorten aikuisten määrä, jotka tulivat meiltä hakemaan apua mielenterveyden ongelmiin tai saamaan tukea hoitoon pääsemiseksi.

Kolmas vuoden 2019 isoista ilmiöistä oli työssä ja opiskeluissa uupuminen. Kuinka voisimme kirkkona paremmin auttaa niitä, joiden mielenterveys on vielä hyvä, mutta voimavarat alkavat ehtyä ja apua on saatavilla vain kaikkein huonoiten voiville? Miten katkaista uupumuksen kierre, jotta tilanne ei pahene entisestään ja aja ihmistä masennukseen?

Työssämme on näiden lisäksi näkynyt

• se, että kirkkoon kuuluvat vanhemmat eivät enää kasta lapsiaan
• kristillisen avioliiton solmineiden määrän lasku
• kaupungin monikielisyys
• vapaaehtoistoiminnan innostavuus
• musiikin yhdistävä voima

Työmme perustuu jatkuvaan yhteistyöhön muiden tiimien, seurakuntien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa, tuemme heitä ilmiölähtöisen toiminnan sisältöjen tuottamisessa ja rakentamisessa.