Vuoden 2016 verotuksesta kirkollisveroa kertyi lähes 80 miljoonaa euroa. Valtionrahoitusta seurakuntayhtymä sai 12,2 miljoonaa euroa vuonna 2017, joten verotulojen kokonaissumma oli 92,1 miljoonaa euroa. Aiemmin valtio tuloutti kirkolle yhteisöveroa, mutta siitä luovuttiin vuoden 2016 lopussa.

Valtionrahoitus on tarkoitettu kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen. Näitä tehtäviä ovat hautaustoimen järjestäminen, väestörekisteriin liittyvät tehtävät ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ja esineiden ylläpito.

Vuonna 2017 kirkollisverotulot olivat talousarvion ennustetta paremmat.

Verotulojen määrän ennakointi ei ole yksinkertaista, sillä niihin vaikuttavat esimerkiksi veronmaksajien ansiotason muutokset, kirkon jäsenmäärä, työikäisen väestön määrä, suhdannevaihtelut ja verotuksen perusteiden muutokset.

Toimintatuotoilla katetaan vain osa toimintojen kuluista

Toimintatuotot olivat vuonna 2017 yhteensä 20,7 miljoonaa euroa. Tuloja seurakunnat saavat esimerkiksi rippileirien ja kerhojen osallistumismaksuista ja vuokrista.

Korvauksia seurakunnat saavat myös toiminnasta joka toteutetaan yhdessä muiden seurakuntien tai kaupungin kanssa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi iltapäiväkerhotoiminta.

Osallistumismaksut kattavat kuitenkin vain osan järjestettävän toiminnan kaikista kuluista ja loput katetaan pääasiassa verotuloilla. Vuonna 2017 toimintakulut olivat 92,9 miljoonaa euroa, joten toimintakatteeksi jäi 72,2 miljoonaa euroa.

Sijoituksissa korostetaan eettisyyttä

Vuonna 2017 Helsingin seurakuntayhtymän sijoitusten kirjanpitoarvo oli 171 miljoonaa euroa.

− Sijoitusten tarkoituksena on turvata seurakuntien sekä seurakuntayhtymän toimintaedellytykset myös tiukkenevassa taloustilanteessa, sanoo toukokuuhun 2018 hallintojohtajana toiminut Jussi Muhonen, joka seurakuntayhtymässä työskennellessään vastasi myös rahavarojen sijoituksista.

Seurakuntayhtymän sijoituksia hoitaa Credit Suisse, jonka kanssa hallintojohtaja ja sijoitusneuvottelukunta määrittelevät sijoituksien suuntaviivoja. Sijoituksia säätelevät Kirkon keskusrahaston sijoitusohjeet sekä Helsingin seurakuntayhtymän sijoitusohjesääntö.

Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi uudet sijoitustoiminnan ohjeet joulukuussa 2017, ja ne annettiin yhteisen kirkkovaltuuston tiedoksi maaliskuussa 2018.

Valtuustossa esitettiin ponsi, jossa tiukennettiin eettisiä periaatteita. Niissä oli jo aiemmin kielletty sijoittaminen uhkapeli-, aikuisviihde-, tupakka- ja aseteollisuuteen. Uusien ohjeiden mukaan pyritään sijoittamaan eettisiin kohteisiin. Sen myötä sijoitussalkkuun tuli uusi rahasto, jonka kautta tuetaan ympäristöystävällistä teollisuutta.

Veronmaksajien rahoilla ei tehdä riskisijoituksia

Sijoitustoiminnan vähimmäistavoitteena on pääoman reaaliarvon säilyttäminen. Riskisijoituksia ei tehdä, vaan rahaa käytetään sijoitusten turvaamiseen.

− Seurakuntayhtymän sijoituksissa on myös pääomasuoja. Riskejä ei veronmaksajien rahoilla tehdä. Sijoitustoiminta on maltillista ja hyvin suojattua, mutta voittohakuista. Sijoitamme myös riskialttiisiin rahastoihin, mutta niihin ostetaan pääosin suojaus, kertoo sijoitustoimikunnan puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi.

Sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata se, että seurakuntayhtymä tulee toimeen yllättävissäkin tilanteissa. Sillä voi myös varautua mahdolliseen jäsenmäärän vähenemisen aiheuttamaan verovajeeseen.

Rahaa kiinteistöjen myynneistä ja vuokratuloista

Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusten arvo on noin 70 miljoonaa euroa. Tuotot tulevat kiinteistöjen myynneistä ja vuokratuotoista.

Vuonna 2017 kiinteistösijoitukset tuottivat seurakuntayhtymälle 15 miljoonaa euroa. Kaikista tuloista tämä summa oli 8 prosenttia markkina-arvolla laskettuna ja 10 prosenttia tasearvojen mukaisilla nettotuotoilla mitattuna, kun kaikki kulut on vähennetty.

Seurakuntayhtymällä on sekä seurakuntakäytössä olevia kiinteistöjä että sijoituskiinteistöjä. Yhtymän omistamista 883 asunnosta 250 on työntekijöiden työsuhdeasuntoina ja loput on vuokrattu vapaille markkinoille.

Sijoituskiinteistöiksi lasketaan suoraan omistetut asuintalot, asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, yksittäiset osakehuoneistot sekä tontit ja maa-alueet. Niiden kulut ja tuotot on merkitty erikseen kirjanpidossa. Asuntojen ja liiketilojen käyttöaste on ollut 97 prosenttia.