Ylijäämän myötä kesällä 2018 yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi lisätalousarvion. Siinä valtuusto myönsi 2,5 miljoonan euron lisämäärärahan, joka on investointiraha Helsingin seurakuntien ja yhteisten työmuotojen toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseen ja seurakuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Seurakunnat saavat lisämäärärahoja vuosina 2018 ja 2019.

Yhteisen kirkkoneuvoston jäsen ja tarkastustoimikunnan puheenjohtaja Pertti Sundberg muistuttaa, että vuoden 2017 hyvä tilinpäätöstulos oli poikkeuksellinen.

− Kirkon toiminnan tavoitteena ei ole tehdä voittoa tässä mittakaavassa. Pitkän tähtäimen näkymä kuitenkin on se, että jäsenmäärämme pienenee ja verotulot laskevat, jolloin seurakuntayhtymä saa aiempaa vähemmän tuloja. Ilman säästöjä etenkin kiinteistö- ja henkilöstökulut kasvaisivat, Sundberg sanoo.

Toimintakatetta on seurattava

Toimintakatteesta näkyy se, kuinka suuri osuus toimintamenoista on katettava verotuloilla. Osuus on 2000-luvulla kasvanut lähes koko ajan.

Vuonna 2015 seurakuntayhtymässä alkoi mittava sopeutusohjelma ja verotuloilla katettava osuus saatiin pienenemään. Vuoden 2017 ylijäämäinen tilinpäätös osoittaa, että säästötavoitteisiin päästiin vuotta suunniteltua aikaisemmin.

Vuoden 2017 toimintakate oli 10,9 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintaan käytettiin 5,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin budjetoitiin. Lisäksi toimintatuotot olivat 5,3 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat.

Toimintatuottoja, joita ei osattu ennakoida, toivat Temppeliaukion kirkossa vuodesta 2017 alkaen kerätyt pääsymaksut ja joulukuussa 2016 palaneen Honkalinnan leirikeskuksen vakuutuskorvaukset.

Temppeliaukion kirkkoon asetettiin turisteille pääsymaksu, kävimäärä odotettiin jopa laskevan, mutta tulos olikin yllätys. Palvelupäällikkö Eekku Aromaa kertoo, että miten asiat etenivät.

− Seurakuntayhtymä onnistui pääsemään asettamaansa toimintakatetavoitteiseen. Olemme nyt sopeuttaneet sen verran, mikä on ollut tarpeen. Hyvä tulos johtui kertaluontoisista eristä, eli niiden varaan ei voi seuraavan vuoden mahdollista hyvää tulosta laskea, sanoo toukokuuhun 2018 asti hallintojohtajana toiminut Jussi Muhonen.

Verotulot ainoa kestävä tulovirta

Muhonen muistuttaa, että verotulot ovat ainoa kestävä seurakuntayhtymän tulovirta. Vuonna 2017 kirkollisveron tilitykset ja valtionrahoitus olivat yhteensä 92,1 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 yhteisöveron tilitys loppui ja sen tilalle tuli valtionrahoitus, joka käytetään yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitämiseen. Vuonna 2017 valtionrahoituksen määrä oli 12,2 miljoonaa euroa.

− Uudessa mallissa on hyvä ennustettavuus. Esimerkiksi yhteisöveron tuottoa oli paljon vaikeampi arvioida. Se vaihteli muutamana aiempana vuotena 16,4–21 miljoonan euron välillä, Muhonen sanoo.

Nyt vuosittainen valtionrahoitus on kuitenkin 35 prosenttia pienempi summa, kuin mitä yhteisöverosta aiemmin tuli keskimäärin.

Sijoitustoiminta oli tuottoisaa

Seurakuntayhtymä saa rahoitustuloja sekä kiinteistöistä että sijoituksista. Rahoitustuotot olivat vuonna 2017 yhteensä 16,4 miljoonaa euroa. Ne olivat 8,6 miljoonaa euroa ennakoitua paremmat.

− Sijoitustoiminnan menestystä ei aina ole helppoa arvioida etukäteen. Vuonna 2017 meni paremmin kuin odotettiin, mutta sitä edellisenä vuonna jäimme ennakoidusta, rahoitustoimikunnan puheenjohtaja ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jarmo Leppiniemi sanoo.

Lue lisää

• Seurakuntayhtymän sijoitusperiaatteista ja muista tulonlähteistä