Seurakuntavaalien sanasto – tutustu tärkeimpiin termeihin
Seurakuntavaalien sanasto
Eikö vaalislangi tunnu tutulta? Tutustu seurakuntavaalien tärkeimpiin termeihin.
Ehdokas
Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka
- täyttää 18 vuotta viimeistään 20.11.2022.
- on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2022.
- antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta.
- on kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta.
Ehdokkaaksi voi asettua liittymällä olemassa olevan valitsijayhdistyksen ehdokaslistalle tai perustamalla valitsijayhdistyksen.
Kirkolliskokous
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. Se käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.
Kirkolliskokousedustajia ovat piispat (10) ja 96 hiippakunnittain valittua edustajaa, joista 32 on pappeja (yksi kolmasosa) ja 64 maallikoita sekä valtioneuvoston määräämä edustaja, kenttäpiispa ja saamelaisten edustaja. Edustajia on yhteensä 109.
Maallikkoedustajat valitaan hiippakunnittain kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa suoritettavilla salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Äänioikeutettuja ovat edellä mainittujen luottamushenkilöelinten maallikkojäsenet ja vaalikelpoisia hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan vaalikelpoiset, tehtävään suostuneet maallikkojäsenet. Vaalissa äänille lasketaan painoarvot, jotka riippuvat seurakunnan jäsenmäärästä.
Pappisedustajat valitaan hiippakunnittain suoritettavilla enemmistövaaleilla, joissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat hiippakunnan papit.
Kirkolliskokouksen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkolliskokous kokoontuu yleensä viikon kestävään istuntoon toukokuussa ja marraskuussa.
Esitysoikeus kirkolliskokoukseen on piispainkokouksella, kirkkohallituksella sekä hiippakuntavaltuustoilla ja aloiteoikeus kirkolliskokousedustajilla. Kirkolliskokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa.
Luottamushenkilö
Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia ja seurakunnan työntekijöiden kumppaneita. He ovat mukana päättämässä, vaikuttamassa, ideoimassa ja kehittämässä seurakunnan toimintaa kirkkovaltuustoissa, kirkkoneuvostoissa ja seurakuntaneuvostoissa.
Luottamushenkilön tehtävänä on mm.
- tuoda seurakuntalaisten ääni päätöksentekoon
- varmistaa seurakunnan toiminnalle riittävät ja oikein suunnatut resurssit
- puolustaa seurakunnan avoimuutta viestinnässä ja päätöksenteossa
- päättää työntekijävalinnoista
- antaa osaamisensa seurakunnan käyttöön
- luoda kirkon julkisuuskuvaa
- valita kirkolliskokouksen maallikkoedustajat
- osallistua oman hiippakunnan piispan valintaan
Seurakuntaneuvosto
Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakuntaneuvoston jäsenet. Seurakuntaneuvosto johtaa seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan toimintaa. Kukin seurakuntaneuvosto päättää oman seurakuntansa toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät. Lapsityö, nuorisotyö, vanhustyö ja diakoniatyö painotuksineen kuuluvat seurakuntaneuvostojen toimialaan.
Seurakuntayhtymä
Seurakuntayhtymä muodostuu useista seurakunnista. Yhtymiä on yleensä suurissa kaupungeissa. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat.
Helsingin seurakuntayhtymässä on 20 evankelis-luterilaista seurakuntaa, joista kolme on ruotsinkielisiä.
Seurakunnat ovat toiminnallisesti itsenäisiä yksiköitä. Jokaista johtaa kirkkoherra yhdessä neljän vuoden välein seurakuntavaaleilla valittavan seurakuntaneuvoston kanssa.
Yhdessä seurakunnat muodostavat Helsingin seurakuntayhtymän. Yhtymässä huolehditaan seurakuntien talouden kokonaisuudesta, henkilöstöhallinnosta, yhtymän yhteisestä hallinnosta, kiinteistöistä, hautausmaista, jäsenrekisterin ylläpidosta ja kirkonkirjoista, tietohallinnosta sekä viestinnästä.
Seurakuntayhtymästä hoidetaan ja koordinoidaan myös seurakuntien yhteisiä palveluita kuten perheneuvontaa, sairaalasielunhoitoa, kasvatusta, erityisdiakoniaa, oppilaitostyötä, vapaaehtoistoimintaa sekä erityisryhmien toimintoja.
Toiminta-ajatuksenamme on toimia ihmistä varten – uskon, rakkauden ja ympäristön puolesta. Seurakuntayhtymän työskentelyä johtaa yhtymän johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa.
Vaalilautakunta
Vuoden 2022 seurakuntavaalien toimittamisesta seurakunnassa huolehtii vaalilautakunta. Vaalilautakunnan asettaa kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Vaalilautakunta tulee asettaa viimeistään 31.5.2022.
Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä.
Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että seurakunta jaetaan äänestysalueisiin, jolloin vaalilautakunta jakautuu jaostoihin. Jaosto on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Jaoston tehtävänä on huolehtia äänestyksen käytännön toteuttamisesta äänestysalueella.
Valitsijayhdistys
Valitsijayhdistys on yhteisö, jonka tarkoituksena on asettaa ehdokas vaaleihin.
Vaaleihin laaditaan useammasta ehdokkaasta koostuvia ehdokaslistoja. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään 10 seurakunnan äänioikeutettua jäsentä.
Mikäli haluat perustaa oman valitsijayhdistyksen, tarvitset listallesi vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta saat tarvittavat ohjeet ja asiakirjat.
Yhteinen kirkkoneuvosto
Yhteinen kirkkoneuvosto toimii seurakuntayhtymän yhteisen toiminnan, hallinnon ja talouden johdossa. Se valmistelee yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkoneuvostossa on 13 jäsentä sekä varapuheenjohtaja, jotka yhteinen kirkkovaltuusto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajana toimii tuomiokapitulin tehtävään niin ikään kahdeksi vuodeksi kerrallaan määräämä kirkkoherra.
Yhteinen kirkkoneuvosto toimikaudella 2019–2022
Yhteinen kirkkovaltuusto
Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston jäsenet. Yhteinen kirkkovaltuusto on koko Helsingin seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa kirkollisveron suuruudesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä kirkkojen rakentamisesta ja korjaamisesta. Valtuustossa on 91 vaaleilla valittua valtuutettua. Paikat jakaantuvat seurakuntien jäsenmäärään suhteutettuna.
Äänioikeutettu
Seurakuntavaalit ovat edelleen ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa 16-vuotialla on äänioikeus.
Seurakuntavaaleissa saavat äänestää viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttävät evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää. Kirkkoon liittymisen tulee olla rekisteröity 15.8.2022 mennessä.
