24.04. Onneksi olkoon: Pertti, Altti, Albert | Palaute
Koko Helsinki

Ripari sai helsinkiläisnuorilta arvosanan 9

26.10.2021, 11:36 /  päivitetty 27.10.2021, 10:35
Rippikoululaisia piirissä kädet toistensa olkapäillä

Kirkko teki jo neljättä kertaa laajan kyselyn rippikouluun osallistuneille 15-vuotiaille nuorille. Helsingissä kyselyyn vastasi noin 1700 nuorta. Riparin päättötodistuksen keskiarvo oli tarkalleen 9.

Helsinkiläisnuoret sekä viihtyvät että tuntevat olonsa turvalliseksi rippikoulussa.

-Tässä ei ole tapahtunut muutosta viimeisen vuoden aikana. Nuoret kokevat, että seurakunta ja rippileirit tarjoavat heille turvallisen ja mukavan ympäristön, jonne on helppo tulla, toteaa Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen.

Turvalliset ympäristöt ovat nuorten hyvinvoinnille erityisen merkittäviä juuri nyt, kun muut tutkimukset kertovat niiden olevan laskusuunnassa muualla yhteiskunnassa.

Rippikoulukyselyssä kysyttiin myös, tuntevatko nuoret iloa elämässään. Tyttöjen keskuudessa myönteisten vastausten määrä on laskenut 7 % vuodesta 2018. Tämänvuotisessa tutkimuksissa 77 % tytöistä kertoi tuntevansa iloa elämässään. Pojilla vastaus samaan kysymykseen on pysytellyt 89 prosentissa kaikki kyselyvuodet.

-Niille nuorille, jotka eivät voi hyvin, on rippikoulu ja sen tarjoama yhteisöllisyys suureksi avuksi, Pulkkinen uskoo.

Suurin osa riparilaisista kokee ympäristön turvalliseksi ja ystävälliseksi.

Alhaisimmat arvosanat riparille antavat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret.

-Ensi kesänä työskentelemme enemmän tämän asian korjaamiseksi, jotta myös nämä nuoret voisivat tuntea olevansa hyväksyttyjä ja kuuluvansa joukkoon. HBTQ-nuorista kirkossa on juuri valmistunut julkaisu. Teemme työtä lisätäksemme heidän hengellistä ja psyykkistä turvallisuuttaan, kertoo rippikoulu- ja kouluyhteistyön asiantuntija Helena Salenius Kirkkohallituksesta.

Ruotsinkielisen Johannes församlingin nuorisotyötekijä Nicolina Grönroos on havainnut, että etenkin tytöt ovat yhä perehtyneempiä ja kiinnostuneempia ilmasto- ja tasa-arvokysymyksistä.

-En tiedä, onko sillä suoraa yhteyttä heidän hyvinvointiinsa, mutta tytöt ovat usein turhautuneita siihen, miten eri tavoin epätasa-arvoisesti heitä kohdellaan. Sekä ilmastokriisi että sukupuolisyrjintä rajoittavat tyttöjen mahdollisuuksia.

Johannes församlingissa on panostettu paljon henkilökohtaisiin tapaamisiin nuorten kanssa, ja tavoiteltu heitä aktiivisesti niin, että kaikilla olisi mahdollisuus saada puhua.

-Teemme töitä, että kaikilla tytöillä olisi tilaa ajatella. Yritämme vaihdella sekä aiheita että työskentelytapoja sillä tavalla, että jokainen saisi irti jotain, joka sopii juuri hänelle. Valitettavasti nuoret ovat usein tottuneet siihen, että pojat ottavat enemmän tilaa kuin tytöt. On vaikeaa saada murrettua sitä mallia viikossa, Grönroos sanoo.

Kivaa kyllä, mutta entä tärkeää?

Kun riparitutkimuksen lukuja katsoo, voi karrikoiden väittää, että suurin osa nuorista viihtyy, mutta vain puolet pitää rippikoulun sisältöä tärkeänä.

Jari Pulkkinen uskoo, että ne seurakunnat, jotka ovat onnistuneet sitouttamaan nuoret syvemmällä tasolla saavat parempia arvosanoja.

-Nuorille tärkeiden teemojen pitäisi näkyä rippikoulun sisällöissä, jotta teini-ikäiset kokisivat tulevansa kuulluiksi ja osallistetuiksi. Pelkkä mukanaolo tai valmiiden rukousten lukeminen ilman mahdollisuutta vaikuttaa sisältöön ja päiväohjelmaan ei riitä.

-Jos ympäristökysymykset ovat nuorelle tärkeitä, niin silloin tietenkin he haluavat, että niitä käsitellään myös rippikoulussa osana heidän elämäänsä, Pulkkinen sanoo.

Rippikoululaisia laiturilla.

Nuoret kasvavat vastuunkantajiksi

Herttoniemen seurakunnan nuoret antoivat rippikoululle huippuarvosanan 9,2.

- Työtekijöiden täytyy olla aidosti kiinnostuneita nuorista ja heidän kohtaamisestaan. Kun nuorten kohdalla pysähtyy, niin huomaa miten ihania ja fiksuja he ovat, rippikoulutyöstä vastaava pappi Jyrki Keinänen sanoo.

-Koko tiimimme puolesta voin sanoa, että yhteishenki huokuu koko joukosta. Kaikki apuohjaajat, isoset ja työntekijät tekevät riparityötä yhdessä. Todellinen voima tulee siitä, että apuohjaajat ovat kasvaneet rippikoulusta ensin isosiksi, ja sitten heidän ohjaajikseen. Meille on muodostunut käytäntö, joka kannustaa nuoria tulemaan mukaan ja ottamaan vastuuta.

Tänä vuonna Herttoniemessä lähti 70 nuorta isokurssileirille, heistä 12 oli ohjaajaa. Pyrimme aina saamaan paljon isosia leireille: se on oppimistapahtuma heille ja asioiden kertaamista.

Herttoniemessä on positiivinen ongelma: Miten saa ennätysmäärän isosia mahtumaan kesän 2022 leireille?

- Pyrimme rakentamaan turvallisen yhteisön, jossa voi pohtia ja syväluodata elämää. Perinteenä on ollut konfirmaatiopäivänä kiertää 15-20 perheessä. Aina kun keskustelee vanhempien tai nuorten aikuisten kanssa, niin moni haluaisi itse tulla mukaan rippikouluun kiinnostavien teemojen takia.

Myös Herttoniemessä käydään aina palautetta läpi, myös sieltä päästä missä positiivisia arvioita ei ole annettu. Työntekijät pyrkivät myös kouluttautumaan joka vuosi asiantuntijoiden johdolla.

Matteus församlingissa käytetään päiväkirjoja

Ruotsinkielisessä Matteus församlingenissa nuorisotyöntekijät pyrkivät tutustumaan nuoriin paremmin jo keväällä ennen kesän leirejä.

-Otamme selvää, millaiset kysymykset heitä mietityttävät juuri tällä hetkellä. Käytämme apuna kyselyitä ja päiväkirjoja. Leireillä pyrimme tietoisesti kaikissa tilanteissa vuorovaikutukseen. Päivittäinen päiväkirjanvaihto riparilaisen ja aikuisen välillä on myös tärkeä kanava pitää meidät aikuiset oikeilla raiteilla, nuorisopastori Patricia Högnappa kertoo.

Eniten rippikoulun sisältöön vaikuttaa riparilaisten ja isosten palaute.

-Leirin ja konfirmaatioiden jälkeen käytämme paljon aikaa palautteiden läpikäymiseen ja rippikoulumateriaalien työstämiseen niiden pohjalta. Riparilaisten on vaikea etukäteen ilmaista, mitä toiveita heillä on rippikouluajastaan, mutta jälkikäteen he voivat auttaa paljonkin seuraavan vuoden ripareiden suunnittelussa, Högnappa näkee.

Kyselyyn vastasi Helsingissä 1715 riparilaista, joista 152 oli ruotsinkielisiä. Aivan kaikki Helsingin seurakunnat eivät osallistuneet tänä vuonna kyselyyn. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 23 000 nuorta ympäri Suomea.

Linkki tutkimustuloksiin

Teksti: Nina Österholm ja Outi Jaakkola

Viimeinen ilmoittautumispäivä kesän 2022 ripareille on 31.10.2021. Katso ilmoittautumislinkki tästä.