Kumpi on isompi juhla, joulu vai pääsiäinen? Ja mitä oikeastaan juhlitaan?

‍Molempiin juhliin on Suomessa sekoittunut kansanperinnettä, herkkuruokia ja koristeita. Ne ovat silti vain pintaa, jonka alta löytyy paljon suurempi merkitys. Kaikkialla maailman kirkoissa juhlitaan sitä, että kuoleminen ei ole ihmisen elämässä piste vaan pilkku. Mikään ei ole pelottavampi ajatus, kuin että kuoleman jälkeen ei ole mitään eikä ketään. Kristitylle Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus lupaavat, että jatko-osa on olemassa. Se antaa elämään tulevaisuuden ja toivon. Jos on joutunut luopumaan läheisistään, ajatus jälleennäkemisestä kuoleman jälkeen lohduttaa syvästi.

Pääsiäinen tekee kuoleman vähemmän pelottavaksi.

‍Anna pääsiäisen avautua itsellesi ja ota siitä kaikki irti! Me olemme valmistelleet sinua varten monia elämyksiä. Tarjolla on pääsiäisvaellus, joissa draaman keinoin sukelletaan pääsiäisen tapahtumiin, sekä tietysti monia puhuttelevia messuja ja jumalanpalveluksia. Voit kulkea Jeesuksen jalanjäljissä hiljaisen viikon tapahtumien kautta kiirastorstain kirkkoon. Vaikuttavassa jumalanpalveluksessa alttari verhotaan mustiin ja soittimet vaikenevat pitkäperjantain ajaksi. Pääsiäisyönä ja viimeistään pääsiäisaamuna ihana valo voittaa pimeyden. Kristus on ylösnoussut!

‍

‍

Pääsiäisvaellus

‍‍Vuosaaren kirkolla lauantaina 28.3.2026 klo 12. Kuljetaan yhdessä pääsiäisen tapahtumiin ja tunnelmiin. Sopii kaiken ikäisille. Vaellus on sisätiloissa.

Palmusunnuntain myyjäispöytä

‍‍‍Kodikkaita käsitöitä medialähetystyön hyväksi kirkolla messun jälkeen sunnuntaina 29.3.2026 noin klo 12.15–14. Käteismaksu.‍

Pääsiäisen ajan messut ja jumalanpalvelukset Vuosaaren kirkossa‍

‍‍Palmusunnuntain messu 29.3.2026 klo 11. Liturgia Samuel Paananen, saarna Tommi Vanhanen, musiikki Tuula Stöckell. Kunnian kuninkaan alennustie. Isosten siunaaminen. Messun jälkeen medialähetysmyyjäiset.

Kiirastorstain iltamessu 2.4.2026 klo 18. Liturgia Elsa Sihvola, saarna Antti Pesonen, musiikki Discantus, Tuula Stöckell.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 3.4.2026 klo 11. Musiikki Liisalotta Lepistö.

Pääsiäisyön messu lauantaina 4.4.2026 klo 22. Liturgia Tuija Numminen, saarna Samuel Paananen, musiikki Tuula Stöckell.

Pääsiäispäivän messu sunnuntaina 5.4.2026 klo 11. Liturgia Tommi Vanhanen, saarna Elsa Sihvola, musiikki Liisalotta Lepistö, pasuuna Oskari Matinlassi.

Toisen pääsiäispäivän messu maanantaina 6.4.2026 klo 11. Liturgia Mikael Elmolhoda, saarna Jussi Mäkelä, musiikki Tuula Stöckell.

‍

Pääsiäishartaus

‍“Aurinkomme ylösnousi, paistaa voittovuorella.” Näin alkaa minulle yksi kaikkein rakkaimmista virsistä, sen ihastuttavien sanojen äärelle on hyvä pysähtyä aina pääsiäisen aikaan. Jo ensimmäisissä neljässä sanassa on valtavan suuri sisältö. Kristus, vanhurskauden aurinko on ylösnoussut, ja paistaa Golgatan kummulta, jossa sota voitettiin, siis voittovuorelta. “Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa.”

Tuon armon valossa, joka säteilee kuoleman varjon maahan, on turvallista olla. Voittovuorelta loistavan armon valon lisäksi saamme me Suomessa katsella kevään valoa, jonka kautta taittuu talven valta ja luontomme puhkeaa. “Kokoon tulkaa, taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen. Visertäkää pienet leivot, viinipuussa tuoreessa.”

Uskovainen on kuin visertelevä taivaan lintu, joka saa tehdä pesänsä totiseen viinipuuhun, Kristukseen. Rauhan tyven, puhdas suvi-ilma täyttää murheelliset mielemme ilolla, tuo meille syntien anteeksiantamuksen ja tunnonrauhan.

Pääsiäisen ihme on meillä tänä päivänä evankeliumissa, siinä että synnin hädästä ja murheen keskeltä on ristinkuoleman kautta saatu voitto, sydämen rauha ja ikuinen kotimaa taivaassa.

Liisalotta Lepistö, kanttori

Virsi 105 ”Aurinkomme ylösnousi”, Leonard Typpö 1902. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Jonas Andersson 1889.

Pääsiäiskoristeet kertovat

‍Pajunoksat ovat suomalainen vastine palmunoksille, joilla ihmiset toivottivat Jeesuksen tervetulleeksi Jerusalemiin: Hoosianna, siunattu hän, joka tulee Herran nimeen! Pääsiäismuna muistuttaa ylösnousemuksesta ja tyhjästä haudasta. Sen sisälle kätketty yllätys kuvaa pääsiäisen ihmettä ja iloa: Kristus nousi kuolleista! Pääsiäisen värit vihreä ja keltainen ovat kasvun ja uuden elämän värejä. Samoin rairuoho ja pääsiäistiput ja -puput symboloivat uutta elämää. Pupu voidaan nähdä lisäksi Kristuksen vertauskuvana, sillä vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu silmät auki, ja tämä valppaana nukkuva jänis kuvaa Kristusta, joka kuollessaankaan ei vaipunut ikuiseen uneen. Myös pääsiäislammas symboloi Kristusta, Jumalan karitsaa, joka antaa henkensä meidän puolestamme. Mämmi puolestaan on suomalainen vastine israelilaisten pääsiäisjuhlan happamattomalle leivälle ja pääsiäispashan muottiin kaiverretut risti ja XB muistuttuvat ylösnousemuksesta. Kirjaimet ovat lyhenne kirkkoslaavin sanoista Kristus nousi kuolleista.

‍