24.03. Onneksi olkoon: Gabriel, Kaapo, Kaapro, Kaappo | Palaute | På svenska | In English

Vuosaaren seurakunta

Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät kutsuu sinuakin mukaan

25.02.2019, 13:24 /  päivitetty 27.02.2019, 15:36
Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät järjestetään 29.–31.3.2019 Helsingissä. Valtakunnallisille päiville kutsutaan kaikkia seurakuntalaisia ja seurakuntien työntekijöitä. Päivien ohjelmassa on luentoja, messuja, kanavia, musiikkia ja keskustelua.

Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät järjestetään 29.–31.3.2019 Helsingissä.

Valtakunnallisille päiville kutsutaan kaikkia seurakuntalaisia ja seurakuntien työntekijöitä. Päivien ohjelmassa on luentoja, messuja, kanavia, musiikkia ja keskustelua. Perjantaina ja lauantaina on yhteistä ohjelmaa ja työpajoja eri teemoista sekä vietetään yhdessä messua. Sunnuntaina Helsingin seurakunnat tarjoavat monenlaisia messuja ja kirkkokahveja osallistuttavaksi.

Jaetut eväät -päivien tarina

Jaetut eväät -päivät ovat syntyneet unelmasta. Se on unelma kirkosta, jossa messu on seurakunnan elämän keskus. Messu on juhla ja levähdyspaikka, jonne Kristus kutsuu meitä. Messu rakennetaan yhdessä ja ihmiset tuovat sinne erilaiset lahjansa. Messusta Kristus lähettää meidät palvelemaan toisiamme ja maailmaa. Irlantilainen siunaus sanoittaa, mitä jumalanpalveluspäivillä halutaan jakaa: unelmia, jotka ovat käyneet toteen ja unelmia, jotka odottavat vielä täyttymystään.

”Tapasin eilen muukalaisen. Asetin syötävää ruokapöydälle, juotavaa juomapaikalle ja musiikkia paikkaan, missä voi kuunnella. Ja Kolmiyhteisen Jumalan nimeen hän siunasi minut ja minun perheeni ja karjani. Ja leivonen lauloi lauluaan: usein, usein, usein kulkee Kristus muukalaisen hahmossa.”

- Irlantilainen siunaus

lähde: http://jaetutevaat.fi/tarina/

Jaetut eväät kutsuu sinuakin mukaan

Jumalanpalveluspäiville kutsutaan kaikkia - niin seurakuntalaisia kuin työntekijöitäkin. Ohjelmassa on monta kiinnostavaa keskustelua ja tilaisuutta. Tässä muutamia poimintoja ohjelmasta:

  • Syväsukellus kasteen teologiaan. Paul Hoffman jakaa kokemuksiaan siitä, miten monin eri tavoin kasteteologia voi toimia seurakunnan toiminnan perustana. Työpajassa kuullaan myös työstä uusien aikuisten kristittyjen parissa, kun heillä ei ole juuri mitään aikaisempaa kosketusta kristinuskoon.
  • 500 vuotta oikeanlaista jumalanpalvelusmusiikkia etsimässä. ”Urut tuhoavat jumalanpalveluksen” – ”Perinne uhkaa kadota” – ”Eikö musiikki messussa voisi olla nykyaikaisempaa”: Kuulostaako tutulta? Nämä nykyajan jumalanpalvelusmusiikista käytävään keskusteluun liitetyt väitteet ja kysymykset ovat itse asiassa samoja, joista on keskusteltu ja väitelty jo Lutherin aikaan – ja todennäköisesti paljon aiemminkin. Mitä on ”oikeaoppinen” jumalanpalvelusmusiikki? Millaista jumalanpalvelusmusiikin pitäisi olla? Tule kuuntelemaan hieman historian havinaa ja keskustelemaan siitä, miten jumalanpalvelusmusiikista saa toimivaa ja miten sitä kannattaa kehittää.
  • Tuomasmessu – yhteisö ja messulaboratorio. Tuomasmessun antia jumalanpalveluselämälle ei voi kukaan kiistää. Jo 30 vuotta se on täyttänyt suuren kirkon lähes joka sunnuntai. Mikä on sen salaisuus? Miten yhteisöllisyyttä vahvistetaan? Miten liturgiaa uudistetaan? Mitä uutta musiikissa? Mikä kutsuu vapaaehtoisia tehtäviin vuodesta toiseen?
  • Yhteisöllisyys ja etsijät. Kanavassa painimme yhteisöllisyyden perusongelman äärellä: miten välttää sisäänkääntyneisyyden sudenkuoppa ja rakentaa vetovoimaista yhteisöä, joka kutsuu mukaan, eikä sulje ulos? Miten tavoitamme niitä, joihin sanomamme ei perinteisesti pure? Kanava sisältää asiantuntemusta monista erilaisista yhteisöistä: teoriaa, käytäntöä ja rohkaisevia, mutta rehellisiä tarinoita onnistumisista ja epäonnistumisista yhteisön rakentamisessa. Ja tietysti keskustelua.
  • Kirkkoseikkailu. Missä on kirkon aarre? Voiko kirkossa syödä eväitä? Mikä kirkossa voi kiinnostaa lasta? Näitäkin kysymyksiä on mietitty Haapajärven seurakunnassa, kun lasten kirkkoseikkailuissa on tutkittu kirkkoa urkuparvelta kellariin. Nyt seikkailu tulee Helsinkiin! Se, mikä sopii lapsille sopii myös aikuisille. Kaikkea ei voi tietenkään paljastaa etukäteen, mutta kirkkoseikkailukanavassa on luvassa tehtäviä, jutustelua, musiikkia, hiljentymistä ja tietenkin eväiden syöntiä.
  • ”Herätys, saarna! – räppärin näkökulmia hengelliseen puheeseen”. Lauri Kemppainen on pastori, teologian tohtori ja piispa Teemu Laajasalon erityisavustaja. Hän tekee musiikkia artistinimillä Daikini ja Pappi.
  • Urbaanin yhteisön hengellisyys ja messu. Miten rakennetaan urbaania, hengellisesti avaraa jumalanpalvelusyhteisöä? Miten seurakunta voi vastata kysymyksiin elämän mielekkyydestä nopeasti muuttuvassa kaupungissa? Miten seurakunta voi rakentaa yhteisöllisyyttä ja lähimmäisenrakkautta uuteen kaupunginosaan?
  • Monikulttuurista messuyhteisöä rakentamassa. Ympäri maailmaa tulleet kristityt ystävämme tuovat mukanaan uusia eväitä: uudenlaisia makuja, tuoksuja, äänimaisemia, ajatuksia ja uskon ilmaisuja. Miten otamme vastaan uudenlaiset eväät ja niiden tarjoajat? Miten luomme yhdessä yhteistä eväspakettia?
  • Meditatiivinen pyhä tanssi jumalanpalveluselämässä. Pyhä tanssi on mietiskelevää kehorukousta yhteisöllisessä piiri- tai ketjumuodossa. Musiikki ja liike kuljettavat osallistujat retriitinomaiseen hiljaisuuteen. Ryhmäkokoontumisten lisäksi pyhä tanssi soveltuu myös messuihin ja muihin jumalanpalveluksiin. Kanavassa myös tanssitaan ohjaajan opastuksella. Askelkuviot ovat helpot eli erityistä tanssitaitoa ei tarvita, ei myöskään erityisiä varusteita. Tule sellaisena kuin olet!
  • Liikkuva seurakunta, liikkuva messu. Ihminen on henkinen, hengellinen ja fyysinen kokonaisuus, jossa kaikki ulottuvuudet ovat yhtä tärkeitä. Ihminen voi hyvin, jos nämä osa-alueet ovat tasapainossa. Hengellisesti liikuntaa voi lähestyä luotuisuuden kautta – ruumis on Pyhän Hengen temppeli, jota saa pitää hyvässä kunnossa. Liikunta on siis tapa olla Jumalan luomana, kehollisena olentona, tässä maailmassa. Kun liikumme, liikkuvat kehomme lisäksi ajatukset ja tunteet. Liikunta ja liike ovat maailmanlaajoja kieliä, jotka yhdistyvät eri kulttuureista ja kieliryhmistä tulevia.
  • Villivirsiä. Voiko virren säveltää virreksi? Eikö virrestä tule ”oikea virsi” vasta, kun se hyväksytään viralliseen virsikirjaan? Mikä ylipäänsä on virsi, entä millainen voisi olla tulevaisuuden virsi? Kanttori Sirkku Rintamäki on miettinyt muun muassa näitä kysymyksiä ”löytöretkellään virren sieluun”, kirkkomusiikin taiteellisen tohtorintutkintonsa myötä. Hän on osana löytöretkeään heittäytynyt säveltämään uusia virsiä, joille hän kehitellyt termin ”villivirsi”. Villivirsi on vähän niin kuin villiyrtti – jotakin, mikä ei taivu yksinkertaistettuihin valmiisiin kaavoihin. Se voi olla toisaalta myös johonkin virren historian muotoon sitoutunut. Se saa syntyä sellaiseksi, kuin on syntyäkseen. Joka sukupolvella on oikeus, jopa velvollisuus luoda aikansa virsiä liittyen virren luomisen traditioon.

Lisätietoa ja päivien koko ohjelma

Lisätietoa tapahtumasta sen omilla verkkosivuilla. Sivuilta löytyy myös päivien koko ohjelma, johon voit tutustua täällä.

Ilmoittautuminen

Tapahtumaan tulee ilmoittautua etukäteen, jos haluat osallistua luentoihin, kanaviin tai tilaisuuksiin. Jos osallistut vain eri puolilla kaupunkia kirkossa järjestettäviin messuihin, ei ilmoittautumista tarvita. Ilmoittautuminen on avoinna 15.3. saakka. Ilmoittautuminen tapahtuu tästä linkistä.

Osallistumismaksu

Yhden päivän osallistuminen on 30 euroa. Ryhmäilmoittautumisessa joka 10. osallistuja on ilmainen. Sunnuntaina messuihin osallistuminen ei maksa mitään. Osallistumismaksu ei sisällä ruokailuja tai kahveja, mutta tapahtumapaikkojen lähellä on useita erilaisia ruokapaikkoja ja kirkoilla on mahdollista ostaa kahvia ja pullaa.

Tapahtumapaikat

Helsingin päivien tapahtumapaikkoina ovat keskeiset kirkot: Helsingin tuomiokirkko, Mikael Agricolan kirkko, Paavalinkirkko ja Alppilan kirkko.

Liity Facebook yhteisöön

Seuraa informaatiota myös Jaetut eväät -jumalanpalvelusyhteisössä Facebookissa.