Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston nelivuotiskausi päättyi lämpimissä tunnelmissa torstaina 8.12., kun valtuusto nuiji viimeiset päätöksensä.

Kulunutta nelivuotiskautta määritti näkyvästi sekä korona-aika että heti valtuustokauden alussa käynnistetty Rohkeasti yhdessä -ohjelma. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku sanoo, että toimintaedellytysten turvaamiseen tähdännyt ohjelma vaati paljon aikaa ja työllisti myös seurakuntia. Hänen mielestään strategian valmistelu jäi osittain toiseksi Rohkeasti yhdessä -ohjelmalle.

Mithikun mukaan kuluneen neljän vuoden aikana valtuusto painotti erityisesti seurakuntayhtymän roolia palvelukeskuksena ja seurakuntien työn mahdollistajana.

– Tämä vaatii vielä paljon tekoja toteutuakseen. Osittain kehitys on myös mennyt päinvastaiseen suuntaan, Mithiku toteaa.

Toisaalta Mithiku iloitsee sitä, kuinka sitoutuneita valtuutetut olivat työhönsä. Hänestä jokaisen on tärkeää ymmärtää, että luottamushenkilöiden tehtävä on ensisijaisesti olla äänestäjiensä luottamuksen arvoisia eikä sokeasti luottaa käsittelyyn tulevien asioiden pohjavalmisteluun.

Tulevaa uutta kirkkovaltuustoa Mithiku kannustaakin etsimään ratkaisuja, joilla rakennetaan kirkkoa ja seurakuntia, jotka ovat merkityksellisiä ihmisille.

– Kasvu tai suuruus eivät ole ainoita menestyksen mittareita. Olkaa sitkeitä ja rehellisiä, silloinkin kun se vaatii omasta mukavuudesta tinkimistä!

Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistaminen on yksi valtuustokauden merkittävimmistä päätöksistä

Yhtymänjohtaja Juha Rintamäen mukaan kirkkovaltuusto on tehnyt kuluneen neljän vuoden aikana poikkeuksellisen merkittäviä päätöksiä.

– Helsingin seurakuntayhtymällä on Helsingissä noin 230 rakennusta, joiden sisäinen vuokrajärjestelmä uudistettiin vastaamaan paremmin todellisia kuluja. Tavoitteena on nyt vähentää tiloja 40 000 neliömetriä vuoteen 2030 mennessä ja siten pienentää vuosittaista investointitarvetta ja tuoda säästöä kiinteisiin kuluihin.

Myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku on sitä mieltä, että muutos sisäisten vuokrien jakoperusteissa on yksi nelivuotiskauden merkittävimmistä päätöksistä.

– Se vaikutti hyvin konkreettisesti seurakuntien toimintaedellytyksiin, Hanna Mithiku sanoo.

Hyvää hänen mielestään muutoksessa oli se, että kiinteistöjen todelliset kulut tulevat näkyviksi. Mutta aikataulu oli hänen mielestään liian kireä.

Kuluneen valtuustokauden aikana Helsingin kirkkovaltuusto piti myös todennäköisesti kirkkohistorian pisimmän kokouksen. Korona-aikana järjestetty etäkokous päättyi vasta 45 minuuttia puolenyön jälkeen kestettyään lähes kahdeksan tuntia.

– Kokous käsitteli Rohkeasti yhdessä -ohjelman ensimmäisiä linjauksia. Käytännössä siis pohdittiin mittavaa säästöohjelmaa ja sitä, mistä lähivuosina leikataan, Rintamäki valottaa maratonkokousta.

Helsingin seurakuntayhtymän toimintakuluja leikataan 5,1 miljoonalla eurolla

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti torstain kokouksessaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2023 talousarviosta ja vuosien 2023–2025 toiminta- ja taloussuunnitelmasta.

Helsingin seurakuntayhtymän toimintakulut ovat ensi vuonna 98,6 miljoonaa euroa, mikä on 5,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluneena vuonna. Kiinteistöinvestointeihin on varattu 22 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta kaikkia tarvittavia investointeja ei voida toteuttaa taloudellisten resurssien niukkuuden takia. Niinpä kirkkojen peruskorjausinvestointeja on siirrettävä myös tuleville vuosille ja osasta kirkkoja on luovuttava. Tietohallintoinvestointeja ja hautausmaainvestointeja tulevana vuonna suunnitellaan tehtäväksi 3 miljoonalla eurolla.

Verotuloja arvioidaan kertyvän Helsingissä 83,3 miljoonaa euroa ja valtionrahoitusta 13,3 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen määräksi arvioidaan 19,1 miljoonaa euroa.

Kirkollisveroprosentti säilyy Helsingissä yhdessä prosentissa.