22.05. Onneksi olkoon: Hemminki, Hemmo | Palaute | På svenska | In English

Koko Helsinki

Siunaustilaisuuden kulku

Lauttasaaren seurakunta

13.11.2017, 13:41 /  päivitetty 16.05.2018, 22:46

Kirkollinen hautaan siunaaminen on samanlainen toimitus huolimatta siitä, onko vainajalle valittu arkkuhautaus vai tuhkaus.

Siunaus tapahtuu hautausmaan kappelissa, kirkossa tai haudalla. Kappelissa ja kirkossa lähimmät omaiset istuvat ovelta katsottuna edessä oikealla puolella, muut omaiset heidän takanaan.

Siunaustoimituksessa noudatetaan kirkkokäsikirjan mukaista järjestystä. Tilaisuus alkaa virrellä tai alkusoitolla, jota seuraavat papin lukema alkusiunaus ja johdantosanat. Ennen siunaussanoja on puhe.

Siunaamisen yhteydessä pappi laskee hiekkaa arkun kannelle ja lausuu siunaussanat. Raamatun luvun ja siunaamisen ajaksi seurakunta nousee seisomaan.

Jos vainaja haudataan välittömästi siunauksen jälkeen arkkuhautaan, arkku kannetaan loppusoiton aikana kirkosta. Uurnahautauksen yhteydessä arkku jää yleensä paikalleen alttarin eteen. Siunaaminen voidaan toimittaa myös hautausmessuna, jolloin tilaisuudessa vietetään ehtoollista.

Tilaisuutta varten voi tulostaa ohjelman, mutta se ei ole välttämätöntä. Ohjelmalehtiseen sisällytetään vainajan nimen sekä syntymä- ja kuolinajan lisäksi toimituksen kulku ja veisattavien virsien sanat.

Kukkalaitteet

Kukkalaitteiden laskeminen ja arkun ääreen tuleminen ovat viimeisen tervehdyksen hetki. Siihen kuuluvat kiitos, muistot ja rukous. H

Kukat lasketaan joko hautaan siunaamisen alussa tai lopussa. Käytännöstä on hyvä keskustella ja sopia siitä siunaavan papin kanssa. Lähimmät omaiset laskevat kukkalaitteensa ensimmäisinä. Kortissa tai nauhoissa olevat tervehdys ja tuojien nimet on tapana lukea. Pitemmät muistopuheet on kuitenkin syytä säästää muistotilaisuuteen. Kukat laskettuaan saattajat hiljentyvät hetkeksi, kääntyvät sitten omaisiin päin, kumartavat heille ja poistuvat paikoilleen.

Jos kyseessä on arkkuhautaus, jossa vainaja saatetaan hautaan asti, on mahdollista laskea kukat vasta haudalla, mikäli sääolosuhteet sen sallivat. Jos kukkatervehdykset lasketaan kappelissa, vaikka vainaja saatetaankin hautaan asti, käy loppuvirren jälkeen jokaisen kukkalaitteen hakemassa joku sen laskijoista mukaan hautaussaattoon. Haudalla ei enää uudelleen lueta tervehdyksiä, vaan kukat pelkästään asetetaan haudalle.

Tuhkahautauksen yhteydessä kukkalaitteet lasketaan kappelissa. Siunauksen jälkeen kukat voi käydä laskemassa esimerkiksi sukuhaudalle. Kappeliin jääviä kukkia ei säilytetä uurnan noutoon saakka. Käytäntö on syytä tarkistaa tapauskohtaisesti ja sopia, miten kukkalaitteiden kanssa menetellään.

Hautaussaatto

Haudalle kuljetaan saattueena. Oppaana ensimmäisenä kulkee vahtimestari, seuraavana on arkku kantajineen, sitten lähimmät omaiset ja heidän jäljessään muu saattoväki. Pappi kulkee joko arkun edellä tai omaisten joukossa.

Hautaussaatossa kuljetaan hiljentyneinä. Arkunkantajina toimivat useimmiten vainajan miespuoliset omaiset. Tapana on, että lähimmät omaiset kantavat arkkua pääpuolesta eli takimmaisina. Arkku kuljetetaan aina jalkopuoli edellä. Mikäli saattoväen joukosta ei löydy sopivia kantajia, voi hautaustoimistoa pyytää järjestämään sellaiset.

Arkku kannetaan kappelista päätössoiton aikana. Ulkona odottavat saattorattaat, joiden päälle arkku lasketaan. Ne, joiden on vaikea kulkea jalan, voivat liittyä saattoon autokyydissä tai siirtyä kyydillä suoraan haudalle. Haudalle tultaessa arkku käännetään niin, että pääpuoli tulee hautakiven puolelle ja jalkopuoli kohti käytävää. Arkkua laskettaessa miespuoliset saattajat paljastavat päänsä. Kantajat tekevät sen vasta laskettuaan arkun hautaan, minkä jälkeen he seisovat hetken haudan ääressä.

Pappi voi pitää arkun laskun yhteydessä lyhyen rukouksen. Hautaa ei nykyisin luoda heti umpeen, vaan se peitetään kannella. Sitä ennen voivat lähiomaiset heittää arkun päälle hiekkaa tai kukkia. Mikäli omaiset kuitenkin haluavat, voivat he luoda hautaa itse umpeen esimerkiksi sen verran, että arkku peittyy. Tästä tulee sopia etukäteen.

Kun kukat on laskettu haudalle, on tapana vielä veisata virsi. Tämän jälkeen joku saattoväestä esittää kutsun muistotilaisuuteen, jos sellainen järjestetään.

Muistotilaisuus

Muistotilaisuus voidaan pitää kotona, seurakuntasalissa, ravintolassa tai muussa soveltuvassa tilassa. Tarjoilun omaiset voivat joko hoitaa itse tai tilata sen pitopalvelusta.

Muistotilaisuuden perinteisiin kuuluu valkoisella liinalla peitetty pöytä, jolla on vainajan valokuva, yksi tai kaksi kynttilää ja kukkia.

Siunauksen toimittanut pappi tulee luonnollisesti muistotilaisuuteen, jos hänet sinne kutsutaan. Kutsu on hyvä esittää jo siunaustilaisuuden järjestelyistä sovittaessa. Omaiset ja pappi voivat yhdessä suunnitella muistotilaisuuden ohjelmaa. Usein siihen kuuluu adressien lukeminen, yhteistä laulua, papin puhe, muistosanat, lyhyitä puheenvuoroja ja musiikkiesityksiä.

Seurakuntasalien käyttö muistotilaisuuksiin on seurakunnan jäsenille maksutonta.

Tuhkaus

Helsingin seurakuntayhtymän krematoriot sijaitsevat Malmilla ja Honkanummella. Lisäksi Helsingissä toimii yksityinen Krematoriosäätiö. Tuhkauksesta sovitaan seurakuntayhtymän hautapalveluissa. Hautapalveluissa sovitaan myös uurnan maahanlaskun ajankohdasta. Tuhkan voi haudata myös ilman uurnaa.

Maahanlasku

Maahanlaskuun osallistuvat tavallisesti vain lähiomaiset hautausmaan vahtimestarin opastuksella. Omaiset voivat kuitenkin halutessaan pyytää siunauksen toimittanutta pappia mukaan. Haudalla voi pitää rukoushetken. Papilta tai hautausmaan kappelista saa "Maahan kätkeminen" -vihkosen, jossa on ohjeita rukoushetken en viettämiseen. Samanlainen rukoushetki voidaan pitää silloin, kun arkku lasketaan hautaan siunaustilaisuudesta erillään. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun hauta on toisella paikkakunnalla.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattoman hautaus

Helsingin seurakuntien hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita, joihin haudataan Helsingissä kuollessaan kirjoilla olevia vainajia. Honkanummen hautausmaalla on tunnustukseton hauta-alue niille, jotka eivät halua tulla haudatuiksi kirkollisesti vihityille yleisille hautausmaille. Ortodokseilla, juutalaisilla ja muslimeilla on omat hautausmaansa, mutta myös näiden uskontokuntien jäseniä voidaan haudata luterilaisen kirkon hautausmaalle.

Kristilliseen seurakuntaan kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos omaiset sitä pyytävät ja pappi toteaa, että kirkolliseen hautaan siunaamiseen on perusteita. Siunausta ei toimiteta, jos vainaja on eläessään ilmaissut, ettei hän halua kristillistä hautausta. Hautaan siunaaminen on samanlainen kuin kirkkoon kuuluvan siunaus. Siunauskappeli voidaan vuokrata myös muiden kirkkokuntien tai uskonnottomien hautaustilaisuuteen. Ohjelman sisältö tulee toimittaa etukäteen hyväksyttäväksi kirkkoherranvirastoon.