Vuosaaren diakonit Mosaiikkitorilla: Rokkaa, kahvia ja kokemuksia köyhyydestä
”Köyhän arki on yksinkertaisesti sitä ettei ole varaa mihinkään. Ei ruokaan, ei lääkkeisiin, ei vaatteisiin, ei harrastuksiin.”
Näin luki yhdessä niistä monista lapuista, joihin Mosaiikkitorilla piipahtaneet ihmiset saivat kirjoittaa mitä köyhyys tarkoittaa heidän arjessaan. Vuosaaren seurakunnan diakoniatyö ja vapaaehtoiset tarjosivat teltalla hernekeittoa ja kuumaa kahvia YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10.2019.
Samana päivänä vietettiin valtakunnallista Asunnottomien yötä. Ajatus itkettää kahville pysähtynyttä naista. Hänen viereensä pysähtynyt mies kyseli diakoniatyöntekijä Fiia Diekmannilta, että onko Vuosaaressa paljon asunnottomia.
-Ei ehkä niin näkyvästi, mutta kyllä täällä on paljon piiloasunnottomia eli ihmisiä, jotka asuvat toisten nurkissa.
Köyhyys = kun pitää miettiä, kuka perheenjäsenistä jää kulloinkin ilman ruokaa
Päättäjille lähetettiin terveisiä: eläkkeen pitäisi olla minimissään tonni kuussa, lääkkeiden pitäisi olla edullisempia ja huokeampia asuntoja tarvittaisiin. Ihan pienetkin asiat tekisivät elämästä siedettävämpää. Joku toivoi, että Uutelan lenkkipoluille saataisiin muutama puinen penkki, jossa saisi vähän istua. Kirjastoon ja terveysasemaan halutaan panostaa, ja kävelyteitä pitäisi hiekoittaa paremmin.
Paula Kastikainen oli liikkeellä pyörätuolilla. Häntä huolettaa yhteiskunnan jakautuminen.
- Olen vammautumisen takia eläkkeellä, töissä aikoinaan ihan hyvässä asemassa – mutta nyt olen köyhä. On pelottavaa, mihin raha yhteiskunnassa laitetaan. Hallitusohjelma herättää pientä toivon kipinää, olisi niin tärkeää, että kaikilla olisi sama ihmisarvo. Itse voin henkisesti aika hyvin – pitää vaan tehdä köyhyydestä niin hyvää kuin voi.
Hänen mielestään seurakunnalla olisi paljon mahdollisuuksia kohdata ihmisiä.
-Sitä tarvitaan todella paljon, samoin katsetta ja hymyä. Lisäksi täällä on paljon eläkeläisiä, joita voisi aktivoida. Itse kaipaan elämäntarinaryhmää tänne Vuosaareen. Kaikilla on voimavuosia ja kokemuksia ja niihin voisi yhdessä palata, elettyyn arvokkaaseen elämään.
