14.05. Onneksi olkoon: Tuula | Palaute
Koko Helsinki

Ristin suojassa –projekti tukee paperittomia

12.05.2017, 14:36 /  päivitetty 12.06.2017, 10:04

– Tarvitaan jakamisen kulttuuria. Monilla on niin paljon kaikkea, ettemme ehdi edes nauttia siitä. Siksi meidän tulee jakaa omastamme, sanoo projektityöntekijä Nora Repo. Hän tekee työtä paperittomien hätään vastaamiseksi Ristin suojassa -projektissa, joka alkoi Helsingin seurakuntayhtymän Erityisdiakoniassa maaliskuussa.

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa, tällä hetkellä muun muassa monikulttuurisen olohuoneen avaamiseksi. Paperittomille oli suunnitteilla perustaa päiväkeskus, mutta nyt suunnitelma on muuntautunut kaikille avoimeksi monikulttuuriseksi olohuoneeksi.

Kesällä avautuvassa olohuoneessa on tarkoitus järjestää monipuolista viriketoimintaa, esimerkiksi käden töitä tekemällä. Paperittomia ajatellen tarjolla on päiväkeskustoimintaa ja palveluohjausta. Lisäksi on mahdollista saada lakimiehen ja terveydenhuollon päivystyspalveluja sekä tulkkausapua.

Monikulttuurista olohuonetta ovat toteuttamassa Helsingin seurakuntayhtymän lisäksi Helsingin diakonissalaitos, Sininauhasäätiö, SPR ja Vapaa liikkuvuus ry. Lisäksi toiminnan pyörittämisessä on mukana joukko vapaaehtoisia. Paikka sijoittuu class=" "
target="_blank">Hermannin diakoniatalon
yhteyteen osoitteeseen Hämeentie 75.

class=" "

>
Toivoa ja kohtaamista

Yksi kolmevuotisen projektin tärkeistä työmuodoista on Hermannin diakoniatalossa järjestettävä class=" "
target="_blank">hätämajoitus
. Talviaikaan yösuojaa hakivat etupäässä liikkuvan väestön edustajat eli Romanian ja Bulgarian romanit, ja tupa oli monesti täysi. Tätä nykyä Hermannin hätämajoitus jatkuu yhteistyössä Vivo ry:n ja Helsingin kaupungin kanssa, etupäässä paperittomille suunnattuna. Kaikille avoin, päihteetön yösuoja on avoinna klo 21-07. Paikkoja on 30:lle.

Lisäksi Ristin suojassa -projektin tavoitteisiin kuuluu paperittomuuteen liittyvä kartoitus ja tutkimus sekä vaikuttamistyö. Projekti pyrkii tekemään paperittomuutta näkyväksi sekä kasvattamaan diakoniatyöntekijöiden ja kirkon asiantuntijuutta paperittomuuteen liittyen.

– Käytännössä työni on paljolti asiakastyötä eli kohtaamista. Olen ollut selvittämässä ihmisten tilanteita ja saattamassa heitä viranomaisten pariin. Joskus iskee uskonpuute, voidaanko me mitenkään auttaa. Jo pelkkä toivonpilkahdus ja ystävällinen ele voivat kuitenkin olla vaikeassa tilanteessa elävälle iso asia, Nora sanoo.

class=" "

>
Paperittomuus uusi ilmiö

Erityisdiakonia on jo pitkään tehnyt ja tekee edelleen työtä asunnottomien, päihdeongelmaisten ja esimerkiksi vankien parissa, joten nyt paperittomuuden rantauduttua Suomeen on luontevaa ryhtyä auttamaan enenevässä määrin myös tätä ihmisryhmää. Autetaan heitä jotka eivät muualta apua saa.

Poliisin arvion mukaan maassamme oli vuonna 2015 noin 3 500 paperitonta. Paperittomia ovat ihmiset, jotka oleskelevat Suomessa ilman viranomaisten lupaa ja näiden tietämättä. He ovat päätyneet paperittomiksi esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen tai kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen tai sen takia, että heidän viisuminsa tai oleskelulupansa on umpeutunut.

Paperittomien tämän hetkistä määrää ei tiedä kukaan. Jotain voi arvioida siitä, että kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehdään tätä nykyä noin tuhat kuukaudessa. Tähän asti paperittomaksi jääneet ovat sinnitelleet omien verkostojensa varassa eikä heitä juuri ole näkynyt esimerkiksi hätämajoituksessa. Koska negatiiviset päätökset aina vain lisääntyvät, on luultavaa, että paperittomuus tulee näkyvämmäksi.

Nora on taustaltaan uskontotieteestä väitellyt filosofian tohtori, jonka erityisalaa on Balkanin alueen islam ja ekumeeniset kysymykset. Viimeksi hän on työskennellyt Serbiassa kehittämässä uskontodialogia.

Nora näkee tärkeäksi yhteistyön ja vaikuttamismahdollisuudet muun muassa ihmisoikeuksien ajamisessa. Verkostojen, kuten Adra ry:n ja Pakolaisneuvonnan, kanssa pyritään vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin esimerkiksi inhimillisemmän maahanmuuttopolitiikan puolesta.

class=" "

>
Tarvitsemme toisiamme

Tämän hetkinen asenneilmapiiri on kylmä. Mitä sille voisi tehdä? - Meidän tulisi tuoda enemmän esiin sitä, miten me maapallon ihmiset olemme kytköksissä toisiimme. Luulemme, että riittää jos hoidamme omat asiamme. Kuitenkin olemme vastuussa toinen toisistamme, tarvitsemme toisiamme: jos vaikkapa ostamme halvalla, joku muu voi huonosti, Nora Repo vastaa.

- Tarvitaan jakamisen kulttuuria. Monilla on niin paljon kaikkea, ettemme ehdi edes nauttia siitä. Siksi meidän tulee jakaa omastamme.

Mikä on kirkon paikka paperittomien kanssa tehtävässä työssä? Nora toteaa, että vakaumus kutsuu meitä työhön ihmisten kanssa.

- Koemme uskomme kautta olennaiseksi tällaisen työn. Voimme tarjota ihmisille mahdollisuuden, silti kirkon identiteettimme säilyttäen.

- Rakkauden kaksoiskäskyhän suorastaan velvoittaa meidät tällaiseen työhön. Raamatussa on useita kertomuksia siitä, miten vierasheimoisiin tulisi suhtautua. Tällainen työ on lisäksi uusi horisontti kirkon työhön: meidän tulisi ottaa ihmiset ensisijaisesti ihmisinä ennen kuin ajatellaan mitään muuta, Nora pohtii.

Eila Jaakola