Rippikoulun käyminen on nuorille edelleen todella tärkeää. Helsingin seurakuntien ensi vuoden rippikouluihin tuli 2938 ilmoittautumista. Joukossa on monia kirkkoon kuulumattomia nuoria. Rippikoulun suosio näkyy tänä vuonna myös rippikouluikäisten kirkkoon liittymisissä, jotka ovat jatkaneet kasvuaan.

Rippikouluikäisten eli 14- ja 15-vuotiaiden kirkkoon liittymiset ovat lisääntyneet Helsingissä nyt kolmena vuonna peräkkäin. Helsingin seurakuntien jäseniksi on liittynyt tänä vuonna jo yhteensä 361 ripari-ikäistä, mikä on 60 henkilöä enemmän kuin koko viime vuonna. Rippikouluun voi tulla, vaikka ei kuuluisi kirkkoon, mutta konfirmointi edellyttää kirkkoon liittymistä.

Rippikouluun ilmoittautuneiden osuus on pysynyt viime vuodet Helsingissä korkeana, selvästi yli 90 prosentissa kirkkoon kuuluvien ikäluokasta.

Äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisten vuonna 2011 syntyneiden ikäluokasta 62 prosenttia on Helsingin seurakuntien jäseniä. Rippikoulu siis tavoittaa suomen- ja ruotsinkielisistä nuorista selvästi valtaosan.

Nuoret kokevat riparin turvalliseksi

‍Riparilla on monia vetovoimatekijöitä. Rippikouluikää lähestyvät kuulevat riparin käyneiden erittäin hyvistä kokemuksista. Tänäkin vuonna nuoret antoivat riparille korkeita arvosanoja kirkkohallituksen tekemässä kyselyssä. Helsingissä arvosanojen keskiarvo oli 9,02 (asteikolla 4─10).

– Rohkenen ajatella, että kiitettävässä keskiarvossa näkyy Helsingin seurakuntien panostus riparityöhön, sanoo kasvatuksen pappi Jan Ahonen Helsingin seurakuntayhtymästä. Lisäksi huomionarvoista on, että nuoret pitävät riparia tutkitusti todella turvallisena.

Riparilla näkyy julkisuudessakin esillä ollut nuorten kasvanut kiinnostus kristinuskoon. Tuoreet tutkimustiedot myös kertovat, että nuoria puhuttelee aidosti riparien hengellinen anti. He kokevat, että rippikoulussa käsiteltiin heidän elämänsä kannalta tärkeitä asioita. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa rippikoululaiset ovat tutkitusti merkittävästi myönteisempiä kristinuskoa ja kirkkoa kohtaan kuin muualla Suomessa.

– Lukujen taustalla on myös se, että rippikouluikään ovat tulleet ja tulossa nuoret, joista osan vanhemmista ovat eronneet kirkosta tai jättäneet lapsensa kastamatta 2010-luvulla, Ahonen huomauttaa.

Jälki-ilmoittautumiset kasvattavat vielä rippikoulun käyvien lopullista määrää. Lisäksi osa nuorista käy riparin muualla kuin seurakuntien rippikouluissa, esimerkiksi järjestöjen leireillä.