Malmin seurakunnan alueella asuu paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat päivittäistä apua. Heitä käy hoivakodeissa ja asumisyksiköissä tapaamassa muun muassa pastori Anita Olli. Olli kutsutaan paikalle joskus myös äkillisissä tilanteissa kuten kuolevan toivomuksesta hänen tuekseen. Papin työhön kuuluu myös säännöllisiä hartauksia ja vierailuja esimerkiksi yksiköiden juhlissa. Puhe ja ajankäyttö täytyy sovittaa aina tilanteeseen, eikä etukäteen voi tietää, mitä tapahtuu.

“Jo nuorena tein paljon työtä erilaisissa hoivakodeissa ja tykkäsin siitä kauheasti. Se on minulle luontevaa ja paljon valmista sanottavaa on vuosikymmenissä kertynyt pääkoppaan. Aina ei tarvitse keksiä kaikkea uudestaan, mikä helpottaa paljon, mutta ihmisten kohtaaminen on joka kerran erilaista. Puhe täytyy pitää niille ihmisille, joita on paikalla. Yhtäkkiä voi tulla esimerkiksi tarve jonkun asukkaan muistohartaudelle”, Olli sanoo.

“Joskus iso osa kuulijoista nukkuu, toisinaan tulee paljon kysymyksiä ja kommentteja. Muistisairaille valitsen jonkun hyvin tunnetun raamatuntekstin, esimerkiksi sen, jossa katsotaan taivaan lintuja ja kedon kukkia. Tuttuja virsiä pitää olla, se on tärkeää. Monet, jotka eivät enää muista mitään muuta, veisaavat mukana jokaisen sanan. Jos jollain on hyvin huono kuulo, menen hyvin lähelle”, hän kertoo.

Juttuaikaa henkilökunnalle ja omaisille

“Kaikkeen pitää olla valmis, myös kahdenkeskisiin tilanteisiin. Minua voi lähestyä kuka tahansa, ja henkilökunnan jäsenet haluavat usein puhua työstään ja omaisilla voi olla juttelun tarve. Henkilökunta pitää aika paljon yhteyttä myös hartauksien ulkopuolella”, Olli sanoo.

Ehtoollishartauksia hoivakodeissa ja asumisyksiköissä pidetään lähinnä jouluna ja pääsiäisenä, tavallisia yksinkertaisia hartaushetkiä kerran tai pari kuussa. Yhteydenottoja välittää henkilökunta. Nykyisin pappia pyydetään myös vetämään vapaamuotoisia keskusteluja asukkaille.

“Papin pitää olla tavoitettavissa. Kun on käynyt tutuksi, samoista paikoista soitetaan aina uudelleen.”