25.04. Onneksi olkoon: Markku, Marko, Markus | Palaute
Koko Helsinki

Poikkeuksellinen vuosi sijoitusmarkkinoilla ja korona tekivät tilinpäätöksestä ylijäämäisen

25.03.2022, 09:12
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 24.3.2022 omasta puolestaan hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2021 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Lopullisen vahvistuksen luvuille antaa yhteinen kirkkovaltuusto kesäkuussa.
Kuvassa numeroita ja käyriä vektoripohjalla ja yksi ihminen

Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2021 tilikauden kirjanpidolliseksi ylijäämäksi muodostui 19,8 milj. euroa. Ilman sijoitusten arvonalennusten muutosta tilikauden ylijäämä olisi ollut 5,9 milj. euroa.

”Suurimmat yksittäiset tekijät tähän olivat toimintakulujen toteutuminen budjetoitua merkittävästi alhaisempina vallitsevasta koronapandemiasta johtuen, sekä vastaavasti rahoitustuottojen toteutuminen huomattavasti budjetoitua suurempina poikkeuksellisen hyvästä sijoitusvuodesta johtuen”, hallintojohtaja Juha Silander selvittää.

Ylijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta Helsingin seurakuntayhtymässä aiotaan jatkaa tiukkaa taloudenpitoa ja säästötoimia, koska poikkeuksellinen vuosi ei tarkoita, että tulevat vuodet olisivat samanlaisia.

”Mikäli toimintakulut ja rahoitusnetto olisivat toteutuneet budjetoidun suuruisina, olisi tilikauden tulos ilman arvonmuutoksia ollut 6,0 milj. euroa alijäämäinen. Seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä ei siis ole poistunut, vaan vuoden 2021 positiivinen tulos johtuu poikkeuksellisista olosuhteista”, Silander jatkaa.

Kirkollisverotulot kasvoivat 0,2 milj. euroa vuoteen 2020 verrattuna. Kirkollisverotulot toteutuivat 2,2 milj. euroa yli talousarvion.

”Verotulojen kehitykseen vaikuttavat yleisesti muun muassa ansiotason muutokset, jäsenkehitys, työikäisen väestön määrän väheneminen, suhdannevaihtelut, verotilitysjärjestelmän aiheuttamat poikkeamat sekä verotuksen perusteissa tapahtuvat muutokset”, hallintojohtaja listaa.

”Seurakuntayhtymän talouden edellytyksiä arvioitaessa pitkällä aikavälillä on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Ansiotulojen nousu on viime vuosina valtaosaltaan kompensoinut jäsenmäärän vähenemisen vaikutuksen kirkollisverotuottoihin. Kirkollisverokertymän ennakoidaan pysyvän lähes nykyisellä tasollaan vuoteen 2024 saakka, mutta vuodesta 2025 alkanee suhteellisen jyrkkä kirkollisverotulojen pieneneminen”, Silander toteaa.

Vuoden 2021 vuosikate ilman sijoitusten arvonalennusten muutosta oli 14,5 milj. euroa ja 28,4 milj. euroa arvonalennusten muutokset huomioiden. Rahoitustoiminnan nettotuotto ilman sijoitusten arvonalennusten muutosta oli 12,9 milj. euroa ja 26,8 milj. euroa arvonalennusten muutokset huomioiden. Keskimäärin rahoitustoiminnan nettotulos (ilman arvonalennusten muutosta) on ollut viime vuosina noin 10 milj. euroa vuodessa.

Rahavarojen sijoitusten nettotuotto ilman arvonalennusten muutosta kasvoi vuoden 2020 toteumaan nähden 3,3 milj. euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotto kasvoi vuoden 2020 toteumaan nähden 1,5 milj. euroa.

Kassavarat kasvoivat vuonna 2021 vain 618 000 euroa, kun esimerkiksi vuonna 2020 kassavarat kasvoivat 3,7 milj. euroa.

Investointeihin käytettiin yhteensä 17,5 milj. euroa. Investointikuluista 3,2 milj. euroa katettiin pysyvien vastaavien myyntituloilta, jolloin investointinetoksi muodostui 14,3 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit on tehty rakennusten peruskorjauksiin ja parannuksiin.


Tilinpäätöstaulukko

Sanastoa


Yrityksen liikevaihtoa vastaavat seurakuntien tuloslaskelmassa yhteenlasketut toimintatuotot ja verotulot. Toimintatuotot ovat iltapäivä-, päiväkerho-, rippikoulu- ja muita maksuja sekä hautausmaksuja.

Yrityksen tuloslaskelman ”juoksevat menot” koostuvat seurakunnissa pääosin henkilöstökuluista. Noin puolet seurakuntien toimintaan varatusta rahasta menee palkkoihin. Niistä maksetaan palkat mm. seurakuntien, hautausmaiden ja ns. yhteisten työmuotojen kuten erityisnuorisotyön ja perheneuvonnan työntekijöille. Helsingin seurakuntien palveluksessa on noin 1 200 henkilöä.

Seurakunnat eivät tuota liikevoittoa, koska ne ovat julkisia organisaatioita kuten kunnat. Tässä kohden seurakuntien tuloslaskelman kaikista vero- ja toimintatuloista vähennetään ”juoksevat menot”

Rahoitustuotot ovat seurakuntayhtymälle merkittävä tulonlähde. Rahoitustuotoista vähennetään rahoituskulut eli tuottojen hankkimisesta syntyneet kustannukset.

Voitto ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja tuloveroja on seurakuntien tuloslaskelmassa vuosikate. Se on seurakuntien tuloslaskelman ehdottomasti tärkein tunnusluku. Seurakunnasta se kertoo saman kuin ”voitto” yrityksestä. Vuosikatteesta näkyy, miten tulorahoitus riittää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Seurakuntien tuloslaskelmassa suunnitelman mukaiset poistot vähennetään vasta vuosikatteesta. Jos vuosikate riittää poistoihin, seurakunnan tulos on positiivinen.

Yritysten tuloslaskelmasta seurakunnat eroavat selkeimmin tässä kohden, koska yrityksissä poistot on tehty jo ennen liikevoiton laskemista.

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja on luku, joka kertoo, miten vuosi on mennyt taloudellisesti.

Tilikauden voitto on sama kuin tilikauden ylijäämä.‍