Kun pitkään nuorisotyötä Helsingissä ja Pohjois-Karjalassa tehnyt Niina Riihimäki päätti hakea opiskelemaan teologiaa vuonna 2012, ei hän vielä tiennyt sitä, minne tie tulisi viemään. Tie ja oma kutsumus ei ollut täysin selvä vielä silloinkaan, kun hän sai teologian maisterin paperit käteensä Itä-Suomen yliopistosta kesällä 2025.

Niina opiskeli töiden ja yrittäjänä toimimisen ohella pitkän kaavan mukaan. Hän päätti opintojen loppumetreillä suorittaa vielä aineenopettajan pedagogiset opinnot saadakseen myös uskonnonopettajan pätevyyden papin kelpoisuuden antavien opintojen lisäksi. Kesällä tutkintopaperit käsissä olikin kaksi vaihtoehtoa auki: olisiko oma paikka opettajana vai kutsuisiko Jumala takaisin kirkkoon ja seurakuntapapin työhön?

-Kun en ollut varma, onko paikkani kirkossa vai koulussa, niin hain opettajan töitä, mutta jätin myös avoimen hakemuksen Helsingin ja Espoon hiippakunnan sivujen kautta. Sieltä kirkkoherrat voivat pyytää listan teologian maistereista ja kysyä haluamansa määrän haastatteluun. Sieltä hakijoiden joukosta minut sitten poimittiin, ja minulle soitettiin Helsingin Mikaelin seurakunnasta, ja kysyttiin, haluaisinko tulla haastatteluun. Ja halusinhan minä, hän kertoo prosessin etenemisestä.

Ennen Mikaelin seurakunnassa aloittamistaan Niina Riihimäki ehti käydä kokeilemassa myös uskonnon ja historian opettajan työtä yläasteella. Kun ovi papin työhön avautui ja Mikaelin seurakuntaneuvosto valitsi hänet seurakuntapapin määräaikaiseen tehtävään, sai opettajan työ ainakin toistaiseksi jäädä.

Mutta millainen on papiksi pääsemisen polku ja mitä kaikkea prosessiin kuuluu?‍

‍

Polku papiksi on monivaiheinen‍

1. Papiksi aikova tarvitsee teologian maisterin tutkinnon. Sen voi suorittaa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa, (jossa voi opiskella myös ortodoksista teologiaa) tai Åbo Akademissa ruotsiksi.

2. Piispainkokous on määritellyt papin tutkintoon kuuluvat opinnot (180 op). Ne sisältävät mm. klassisia kieliä (kreikka, heprea, latina), eksegetiikkaa, kirkkohistorian, systemaattisen teologian ja käytännöllisen teologian sekä uskontotieteen opintoja. Soveltaviin opintoihin kuuluu jumalanpalveluselämän, uskontokasvatuksen ja sielunhoidon kokonaisuuksia, esimerkiksi pedagogisia opintoja rippikoulua varten. Lisäksi tutkintoon kuuluu harjoittelujakso seurakunnassa. Lue tarkemmin

8. Kun maisterin tutkinto on suoritettu, on mahdollista hakea avoinna olevia papin paikkoja tai jättää avoimen hakemuksen hiippakuntaan. Suomenkielisiä hiippakuntia ovat Turun, Tampereen, Oulun, Mikkelin, Porvoon, Kuopion, Lapuan, Helsingin ja Espoon hiippakunnat.

9. Kirkkoherrat voivat pyytää hiippakunnasta nimilistan valmistuneista teologian maistereista haastattelua varten. Seurakunnan haastatteluryhmässä on yleensä mukana työntekijöitä ja seurakuntaneuvoston jäseniä. Ryhmä tekee esityksen työhön valittavasta henkilöstä. Seurakuntaneuvosto antaa tuomiokapitulille seurakuntapastorin viran täyttämistä koskevan lausunnon, ja tuomiokapituli tekee päätöksen. Vihkimystä hakevan tulee myös anoa tuomiokapitulilta kirjallisesti pappisvihkimystä.

10. Pappiskandidaatti valitaan tuomiokapitulin istunnossa ordinaatiokoulutukseen, joka on papin käytännön työhön valmistava koulutus. Koulutuksen aikana paneudutaan esimerkiksi jumalanpalveluselämään, saarnaamiseen ja liturgiaan, kirkollisiin toimituksiin, kirkon oppiin ja lakeihin. Lisäksi kandidaatit haastatellaan tuomiokapitulissa ja jokaisella on myös kahdenkeskinen keskustelu piispan kanssa. Ordinaatiokoulutus onkin matka ja mahdollisuus papin identiteetin tutkisteluun. Opintoihin kuuluvassa seurakuntaharjoittelussa pääsee osallistumaan toimituksiin yhdessä virassa olevan papin kanssa.

11. Koulutuksen lopussa on ordinaatiopubliikki, jossa kokelasta odottaa julkinen kuulustelu, ja tuomiokapituli päättää lopullisesti, vihitäänkö hänet papiksi.

12. Helsingin hiippakunnan pappisvihkimykset pidetään Tuomiokirkossa messun yhteydessä. Samassa messussa voidaan vihkiä virkaan myös diakoniatyöntekijöitä.

Vaikka edessä oleva polku oli Niinalle avoin kahteen suuntaan, vahvistui ajatus pappeudesta heti ordinaatiokoulutuksen alkaessa:

-Kun koulutuksen ensimmäisenä päivänä seisoin Vanhan kirkon alttarikaiteen ääressä ja lauloimme ensimmäisen virren, oli se voimakas kokemus. Tajusin, että nyt olen siellä, missä minun kuuluu olla. Tuli tunne, että olen tullut kotiin, ja seurakunnassa saan palvella omalla paikallani.

Puhutaan ulkoisesta ja sisäisestä kutsusta papin työhön. Ulkoinen kutsu on vokaatio eli seurakunnan kutsu. Omaa sisäistä kutsuaan voi kuulostella vielä ordinaatiokoulutuksessa.

Niina on silti kiitollinen siitä, että ehti kokeilla myös opettajan työtä, ja että on saanut yli kaksikymmentä vuotta tehdä töitä kirkossa nuorisotyönohjaajana ja toimia myös pitkään yrittäjänä.

- Ajattelen, että papin työssä on hyötyä monenlaisesta työ- ja elämänkokemuksesta sekä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kohtaamisesta. Työskentelin yhteensä reilut kaksikymmentä vuotta nuorten parissa Malmin, Pyhäselän ja Pielisensuun seurakunnissa, minkä lisäksi kokeilin myös yrittäjyyttä, ja perustin aikoinaan Joensuuhun kuntosaliyrityksen, ja luovuin siitä myös, Niina kertoo.

-Taizén yhteisön edesmennyt perustaja ja priori veli Roger on sanonut: ”On erittäin tärkeää tunnistaa se kutsumus, jonka Jumala asettaa jokaisen kristityn sydämeen. Jumalan kutsumukselta karkaaminen ei tule kysymykseen.” Olen rukoillut, että Jumala johdattaisi minut sinne, minne Hän itse haluaa minut viedä ja missä on paikkani. Koen, että papin työ on se mihin hän on nyt tässä elämäni vaiheessa minut kutsunut. Onkin lohdullista, että vaikka itse olisin epävarma omasta polustani, Hän onneksi tietää.

Niina vihittiin papiksi Helsingin Tuomiokirkossa sunnuntaina 2.11.2025. Katso livelähetys YouTubessa.

Teksti ja kuva: Outi Jaakkola