Valtakunnalliset Kirkon yhteiskuntapäivät järjestetään viikonloppuna 24.-25.9. virtuaalitapahtumana, ja lähetetään Malmin Varustamosta. Päälavalla kansalaisvaikuttajat ja politiikan asiantuntijat haastavat kirkkoa työn, osallisuuden, toimeentulon ja köyhyyden kysymyksistä. Mukana muun muassa arkkipiispa Tapio Luoma, Paleface, Hanna Wass, Niko Humalisto, Heikki Hiilamo ja Laura Arikka.  

Yhteiskuntapäivät avaa perjantaina 24.9.  Palefacen videoteos Malmin ääni, joka kertoo ihmisten arjesta Koillis-Helsingissä. Paleface kulki kesän 2021 dokumentoimassa koillishelsinkiläisten ihmisten elämää, ja musiikkivideo koostuu ihmisten tositarinoista. Lue projektista lisää täältä.

 ”Etsin väkeviä tarinoita, erilaisia todellisuuksia ja inhimillisiä kohtaamisia. Löysin ihmisten perustarpeet ja elämän peruselementit, jotka on samoja kaikilla, mutta kysymys kuuluu, kuinka paljon asuinympäristö määrittelee meitä, ja kuinka paljon me pystytään siihen vaikuttamaan”, artisti kertoo porautumisesta helsinkiläisten tarinoihin.  

Avajaiskeskustelussa Palefacen kanssa keskustelemassa kansalaisvaikuttaja Jaana Saikkonen ja diakonian kehittäjä Veera Wallenius, jotka tutustuivat Malmin ääni -projektissa. Lue lisää täältä.

Keskustelun vetää toimittaja, Malmin seurakuntakuntaneuvoston jäsen Hanna Paavilainen. Teematiloissa vieraillaan Mikkelissä, Joensuussa, Tapulikaupungissa, Kajaanissa, Malmin Teboililla ja Tampereella.

Leipää ilman jonoja

Lauantaina 25.9. Varustamon lavalla keskustellaan toimeentulosta, köyhyydestä ja ruoasta. Leipäjonoja pidetään usein yhteiskunnan tukijärjestelmän heikkouden ja köyhyyden kasvun merkkinä. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mielestä leipäjonot on hyväksyttävä.  

”Leipäjonoja ei pidä purkaa, ne ovat tulleet jäädäkseen. Jonojen pituudesta ei voi myöskään päätellä köyhyyden määrää. Eniten huolestuneita voitaisiin olla niistä, jotka eivät jonoissa käy”, Hiilamo toteaa.

Vantaan kaupungin ruoka-aputoiminnan kehittäjä Hanna Kuisma taas näkee, että jonot ovat vanhanaikaisia. ”Ulkona jaettava kassi on ruoka-avun kentällä poikkeus eikä sääntö. Ruoka-apu on kaikkea muutakin, nykyisin enemmän kansalaistoimintaa ja yhteistä tekemistä, kuin jonottamista tai jakelua”, hän sanoo. Kuisman mukaan ruoka-apua halutaan monista syistä, joista yksi on se, että rahat riittäisivät muuhun, esimerkiksi lääkkeisiin. Leipäkeskustelussa kirkon ruokajakelun kehittäjiä ja Hiilamoa haastattele toimittaja Salla Ranta. 

Pelkääkö kirkko politiikkaa?

Politiikan tutkija Hanna Wass ja yhteiskunnallisen työn pappi Kirsi Ojansuu-Kaunisto aikovat kysyä päälavalla arkkipiispalta, millainen on kirkon suhde politiikkaan. Wass on kiinnostunut kirkon perinteisestä maineesta konservatiivisena voimana.

”Aikooko kirkko toimia aktiivisesti yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa? Pitäisikö kirkon palata vahvemmin juurileen vastakulttuurin edustajana? Nyt sen progressiivinen ulottuvuus jää julkisuudessa konservativismin varjoon”, hän pohtii. 

Ojansuu-Kaunisto kysyy, pelkääkö kirkko politiikkaa.  

”Kysymyksiäni arkkipiispalle on muun muassa se, onko kirkko yhteiskunnallinen toimija vai jos on, millä tavalla. Onko kirkko ylipäätään poliittisella areenalla subjekti vai objekti, toimija vai toiminnan ja päätösten kohde? Kiinnostavaa olisi myös tietää, kenellä on kirkossa oikeus ottaa poliittisesti kantaa. Mihin kirkko tähtää poliittisella toiminnalla, mikä kirkkoa tulevaisuudessa pelottaa ja mihin Jeesuksen opetuksia saa yhteiskunnassa käyttää”, hän kysyy.

Nyt kolmannen kerran järjestettävät Kirkon yhteiskuntapäivät kokoavat yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet kirkolliset toimijat, työntekijät ja luottamushenkilöt yhteen.