Mikaelinkirkon kirkkosalissa voi 7.-21.12. ihailla lasten tekemään taidetta, jonka inspiraationa on kirkkosali. Työt ovat syntyneet lastenohjaaja Susanna Stendahlin johdolla uudenlaisen Kirkkokuvista-taidekasvatusmenetelmän avulla.

Seurakunnan ja päiväkotien yhteistyöllä on pitkät perinteet Mikaelin seurakunnassa.

‍-Halusimme kehittää katsomuskasvatustyötä alueen päiväkotien kanssa. Kävin kuluneen vuoden aikana Kirkkokuvista-menetelmän ohjaajakoulutuksen, joka oli osa kehittämistä. Nyt saamme tarjottua taidelähtöisen tutustumisen kirkkoihin. Se kantaa paljon laajemmalle kuin se, että lapset pelkästään vierailevat kirkossa, Susanna Stendahl kertoo. Hän on vetänyt tavallisia kirkkoontutustumiskierroksia yli 10 vuotta.

-Osana koulutusta me ohjaajat pääsimme itsekin kokeilemaan Kirkkokuvista-menetelmää käytännössä. Kävimme Jyväskylän Kuokkalan kirkossa tutustumassa alttaritauluun ja kirkkotekstiileihin, ja teimme niistä inspiroituneina taidetta vesiväreillä, savesta muovailemalla ja painamalla. Lisäksi kurssilla oli vierailevia luennoitsijoita. Esimerkiksi FM Liisa Väisänen kertoi meille symboleista ja tekstiilitaiteilija Silja van der Meer kirkkotekstiileistä.

Pienet taiteilijat saavat syventyä aiheeseen kokemuksellisesti kolmessa vaiheessa.

Kohtaamisessa tutustuaan teoksiin paikan päällä, lähiluku syventää aihetta ja sitten tuotetaan oma tulkinta aiheesta. Lopuksi teoksista kootaan näyttely.

Mikaelin seurakunta tarjoaa alueen eskariryhmille kaksi vaihtoehtoa: tavallisen kirkko tutuksi- tai vähän pidemmän Kirkkokuvista-kierroksen.

‍-Ne, jotka osallistuivat kuluneena syksynä kirkkokuvista-kierrokseen, olivat tosi innoissaan, Susanna Stendahl kertoo.

-Nyt kun näyttely tulee kirkkotilaan, odotan, että tämä vaihtoehto kerää vielä enemmän kiinnostuneita. Kirkkokuvista-menetelmä oli niin hyvin perusteltu vanhemmille, että koko eskariryhmä sai luvan tulla mukaan. Täällä päiväkotiryhmät ovat tosi monikulttuurisia, eivätkä monet lapset saa tulla kirkon tilaisuuksiin.

Mikaelinkirkossa lapset kiersivät kirkkosalin ja tutustuivat sen taiteeseen. He saivat kokeilla urkuja ja tekivät ryhmäpatsaita esimerkiksi alttarikaiteesta tai kyyhkysestä. Siinä pääsee eläytymään taiteeseen kehollisesti.

Päiväkoti Liinakon Suitset-ryhmä vaikuttui uruista niin paljon, että ne toimivat inspiraationa heidän kynttiläteoksiinsa.

Lapset luonnostelivat rytmejä eli etsivät, mitkä asiat toistuvat samanlaisina: esimerkiksi urkupillit, tuolinjalat tai lamput. He saivat valita jonkin yksityiskohdan, minkä he piirsivät.

-Kastepuun kyyhkynen herätti kiinnostusta, ja kastepuu inspiroi lapsia muutenkin.

Piirrokset sai mukaan päiväkotiin, missä sai jatkaa työskentelyä. Susanna Stendahl lainasi satukirjan Mikaelin enkelistä luettavaksi päiväkodissa.

-Yhdessä päiväkodissa oli pidetty lasten kokous. Lapset saivat äänestää aiheesta.

Susanna Stendahlille menetelmään kouluttautuminen ja sen toteuttaminen on ollut tosi inspiroivaa. Innostuksen ovat huomanneet myös työkaverit.

-On ihana katsoa lapsia, ja kirkkosalia lasten silmin. Mihin he kiinnittävät huomiota tai mitä valitsevat? He esimerkiksi näkivät alttaritaulussa planeettoja. Kun kysyy, onko alttaritaulussa jotain tuttua, niin avain se heille sieltä nousee. Kastepuun kyyhkynen sai Vartiokylän kirkon iltapäiväkerholaiset koristelemaan lintuja, jotka ripustetaan näyttelyssä kirkon valaisimiin lentämään, hän kertoo.

Teksti ja kuva: Outi Jaakkola

‍

Mikä Kirkkokuvista-menetelmä?

‍‍• taide-ja katsomuskasvatusmenetelmä, jonka on kehittänyt erityisluokanopettaja Anna-Kaisa Siltanen

• tarkoitettu varhaiskasvatuksen, koulujen ja seurakunnan väliseen yhteistyöhön

• tavoitteet on poimittu varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman periaatteista

• menetelmä on kehitetty ja pilotoitu Salon kirkoissa v. 2013-18

• ohjaajakoulutusta on järjestetty vuodesta 2021.

Kirkkokuvista-menetelmän avulla lapset tutustuvat kirkkoon kolmessa vaiheessa. Kohtaamisessa tutustutaan teokseen paikan päällä. Lähiluku syventää aihetta. Taidetta taiteesta -osiossa lapset saavat itse tehdä oman tulkinnan aiheesta. Lopuksi töistä tehdään näyttely. Mallin pohjalla on kokemuksellisen taideoppimisen malli (TaiT Marjo Räsänen).