Viestit ovat tulleet epämääräisestä parisofficevicar@gmail.com tai suomenkielisestä seurakuntapastori@gmail.com tai vastaavasta sähköpostiosoitteesta. Työasioissa kirkkoherrat käyttävät virallista @evl.fi -päätteistä sähköpostiosoitetta.

Tarkista aina, mistä osoitteesta viestit tulevat, vaikka sähköpostin allekirjoituksessa tai lähettäjänä lukisi kirkkoherran nimi. Älä vastaa viestiin tai viesteihin, vaan ilmoita oudoista viesteistä tai pyynnöistä seurakuntaan. Seurakunta voi pyytää tietohallintoa lisäämään huijausviestin lähettäneen sähköpostiosoitteen estolistalle.

Kirkkoherrat eivät myöskään pyydä seurakuntalaisilta henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä rahaa, ostamaan lahjakortteja tai tekemään muita lahjoituksia. Kirkkoherran tai esimiehen nimissä tehtyjä huijausviestejä on tullut sähköpostilla ja Whatsapp-viesteinä aiemmin myös seurakuntien työntekijöille.

Jos saat epäilyttävän viestin:

‍1. Älä klikkaa

Älä klikkaa viestissä olevia linkkejä, painikkeita tai liitetiedostoja.

2. Älä anna tietojasi

Älä anna arkaluontoisia tietoja, kuten pankkitunnuksia tai salasanoja tai tee mitään ostoja viestin perusteella.

3. Tarkista viestin aitous

Lue alta vinkit, miten voi tunnistaa huijausviestin ja aidon viestin.‍ Jos olet epävarma, ota yhteys seurakuntaan ja kysy asiaa suoraan sieltä.

Kuusi vinkkiä, mistä tunnistat huijaussähköpostin

‍1. Viestin lähettäjä

Tarkista huolellisesti viestin lähettäjä. Ev. lut. seurakuntien aidot sähköpostit tulevat evl.fi -päätteisistä osoitteista:

etunimi.sukunimi@evl.fi
paavali.srk@evl.fi

Huijaussähköpostin lähettäjän osoite voi olla erikoinen kirjain- ja merkkiyhdistelmä tai jopa samantyylinen kuin oikea osoite, mutta esimerkiksi sähköpostin pääte on erilainen.

2. Epäilyttäviä linkkejä tai liitetiedostoja

Huijaussähköposteissa pyydetään usein tekemään asia, joka vaatii viestissä olevan linkin klikkaamista tai jonkin asian hankkimista. Jos sähköposti täyttää muita huijausviestin tunnusmerkkejä, on syytä olla klikkaamatta linkkejä. Älä myöskään avaa epäilyttäviä liitetiedostoja, sillä niiden mukana voi tulla haittaohjelmia.

3. Olet voittanut palkinnon tai rahaa

Huijarit houkuttelevat usein ilmaisilla lahjoilla tai rahalla. Viestissä saatetaan esimerkiksi väittää, että olet voittanut palkinnon. Jos et ole osallistunut kilpailuihin, niin väitteet eivät ole totta.

4. Arkaluontoisten tietojen pyytäminen

Huijausviesteissä yritetään usein kalastella tietoja ja sinua pyydetään kertomaan esimerkiksi pankkikorttisi tietoja tai verkkopankkitunnuksiasi. Tai suorittamaan nopeasti jokin erääntynyt maksu tai ostamaan vaikka lahjakortteja, kuten tässä tapauksessa.

5. Kiireellisyyden korostaminen

Huijausviesteissä luodaan usein aikapaine, jotta ihminen hätääntyisi ja menisi huijaukseen helpommin. Viestissä saatetaan sanoa, että sinun pitää tehdä jotain nopeasti, tai jos et tee asiaa pyydetyssä ajassa, tapahtuu jotain ikävää. Esimerkiksi, jos et tee viestissä pyydettyä asiaa vuorokaudessa, niin lasku tmv. menee perintään.

6. Kirjoitusvirheet ja erikoinen puhetapa tai ulkoasu

Huijausviesteissä voi olla selkeitä kirjoitusvirheitä tai muuten erikoiselta vaikuttava puhetapa. Joskus myös viestin asettelu voi olla silmäänpistävän erikoinen tai värimaailma erilainen, kuin mitä oikea lähettäjä käyttäisi.