Kirkkojen korjausten priorisointien tai käyttötarkoitusten muutosten valmistelut etenevät. Päätösten pohjalla on aiemmin paalutetut kiinteistö- ja tilankäyttöstrategioiden linjaukset.

Marraskuun viimeisenä torstaina eli 27.11.kokoontuva Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto (YKN) saa käsiteltäväkseen tukun kiinteistöjä koskevia keskustelu- ja päätösasioita. Suurista korjausremonteista ja kiinteistöluopumisista päättää aikanaan yhteinen kirkkovaltuusto kiinteistökohtaisesti, mutta nämäkin asiat kulkevat valmistelevan elimen eli yhteisen kirkkoneuvoston kautta.

21.11. julkaistulta YKN:n esityslistalta löytyy maininnat mm. Kannelmäen, Maunulan ja Vuosaaren kirkosta sekä Oulunkylän puukirkosta. Niiden peruskorjauksista olisi tarkoitus päättää vuoden 2026 aikana. Niitä seuraavaksi esitetään peruskorjattaviksi Käpylän ja Östersundomin kirkkoja.

Yhtenä asiakohtana on myös lausuntopyynnön lähettäminen seurakunnille Suomenlinnan ja Mikael Agricolan kirkoista. Kun Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on ilmoittanut luopuvansa ensimmäisestä ja vähentävänsä merkittävästi toimintaa jälkimmäisessä, nyt selvitetään mahdollisuutta tehdä näistä kirkoista ns. yhteisökirkkoja ja siirtää ne koko Helsingin yhteisen seurakuntatyön hallintaan. Kuluneen syksyn aikana onkin etsitty ratkaisua, joka jättää Suomenlinnan kirkon kirkoksi. Suomenlinnan kirkko on osa maailmanperintökohdetta ja oleellinen osa Helsingin kaupunkikuvaa.

Kampin kappelista luopuminen etenee päätöksentekoon niin, että sille pyrittäisiin löytämään ostaja ensi vuoden aikana. Kampin kappeli ei ole seurakuntien käytössä eikä sillä ole toiminnallista tarvetta yhteisissä palveluissa eikä yhteisessä seurakuntatyössä. Nykyistä toimintaa jatketaan seurakuntayhtymän johtajiston päätöksen mukaisesti vuoden 2026 loppuun.

Osa säästöohjelmaa

‍”Kiinteistöistä luopuminen on osa yhteisen kirkkovaltuuston päättämää säästöohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kiinteistöjemme määrää noin 40 000 kerrosneliömetrillä tämän vuosikymmenen loppuun menneessä. Luopumiset toisaalta pienentävät ylläpito- ja korjauskustannuksia merkittävästi, toisaalta luopumisten avulla saatetaan saada myyntituloja. Nykyisen kokoinen kiinteistökannan korjausvelka kasvaisi tulevaisuuden näkövinkkelistä kestämättömäksi kantaa”, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

”Kirkoista luopumiset ja korjaukset juontuvat myös Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistö- ja tilankäyttöstrategiasta. Osana sitä yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi keväällä seurakuntaneuvostojen lausuntojen pohjalta tarkennetun esityksen kirkkojen ja kappelien luokittelusta ja priorisoinnista.”

”Kirkolle jää edelleen mittava kiinteistökanta, josta pidetään arvoisensa huolta. Siksi on käynnistymässä mittava peruskorjaus useissa kirkkorakennuksissa. Kiinteistökannan sopeutus antaa mahdollisuuden pitää jäljelle jäävistä helsinkiläisten kirkoista jatkossa hyvää huolta sekä kehittää näitä seurakuntien toiminnassa vastaamaan toiminnallisiin tarpeisiin.”

Helsingissä kirkoista luopuminen lähtee liikkeelle seurakunnan omasta päätöksestä seurakunnallisen toiminnan siirtämisestä toisaalle tai toiminnan lopettamisesta kyseisessä kiinteistössä. Tämän ja ensi vuoden aikana seurakuntien oma toiminta on loppunut tai loppumassa Alppilan, Oulunkylän ja Suomenlinnan kirkoissa sekä Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodeissa. Luovuttavaksi päätetty Munkkivuoren kirkko toimii väistötilana Munkkiniemen kirkon korjauksen ajan. Pihlajamäen kirkon luopumisesta Malmin seurakunta on tehnyt ehdollisen päätöksen. Kaikki nämä päätökset löytyvät kunkin seurakunnan oman seurakuntaneuvoston pöytäkirjoista ja verkkosivuilta.

Seurakuntien luopumien kiinteistöjen tulevasta käytöstä sekä mahdollisesta myynnistä, vuokrauksesta, kehittämisestä tai purkamisesta päättää viime kädessä yhteinen kirkkovaltuusto. Valmistelusta vastaa yhteisten palveluiden Kiinteistöosasto. Kerromme päätöksistä aina välittömästi sitä mukaa, kun päätöksiä lähikuukausina ja -vuosina tehdään.