24.09. Onneksi olkoon: Alvar, Auno | Palaute
Koko Helsinki

Kaiken kiitoksen arvoinen

Vuosaaren seurakunta

14.09.2020, 19:19
Kiitollisina Jumalan Pelastuksesta meidän tehtävämme on viedä ilosanomaa eteenpäin kutsuen ihmisiä Pelastuksen luo ja opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus on käskenyt meidän noudattaa. Miksi Jumala on tehnyt tällaisen suunnitelman? Koska Jeesus rakastaa sinua! Koska sinä olet äärimmäisen arvokas Hänen silmissään.
Avonaisen Raamatun päällä paperista leikattu risti ja Jeesuksen haudan suun peittänyt iso kivi.

15. sunnuntai helluntaista 13.9.2020 | Kaudenavaus messu | Joh. 5:1–15 (toinen vuosikerta)

Kiitollisuus

Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikana kenenkään ei sallittu lukea Raamattua. Jos joltain sellainen löydettiin, se poltettiin ja koko perhe piestiin julkisesti. Mutta rukousta ei kukaan voinut estää. Elettiin vuotta 1974 kun 16-vuotias nuori mies näki omin silmin, miten hänen kuoleman sairas isänsä parani, kun hänen puolestaan rukoiltiin Jeesuksen nimessä. Tämä herätti hänessä suuren nälän oppia tuntemaan Jeesusta. Kuultuaan äidiltään, että Jumalan Pojan opetus on kirjoitettu Raamattuun, rukoili hän päivästä päivään vain yhtä asiaa: ”Herra, anna minulle Raamattu. Aamen.” Hän oli jo rukoillut 100 päivän ajan ja paastonnutkin, ja oli jo luopua toivosta.

Eräänä aamuna hänen rukoillessaan hän näki näyn. Siinä vanha mies kysyi: ”Onko sinulla nälkä?” ”Kyllä on”, nuori mies vastasi. Vanhus pyysi palvelijoitaan antamaan punaisen leipäpaketin hänelle. Avattuaan sen hän haukkasi tuoretta leipää, joka muuttui Raamatuksi. Tajuttuaan, että se oli vain näky, hän tuli surulliseksi, mutta pian hänen ovelleen koputettiin. Ovella seisoi kaksi palvelijaa, jotka hän oli näyssään nähnyt vanhan miehen mukana. He antoivat hänelle punaisen käärön, joka sisälsi Raamatun. Mies oli ikikiitollinen Jumalalle, että hän sai nyt oppia tuntemaan Jumalan Sanaa.

Tämä on tositarina veli Yunista, josta tuli yksi Kiinan kotiseurakuntaliikkeen johtajista. Hän joutui kärsimään uskonsa tähden kidutusta ja vankeutta 14 vuotta. Nykyään hän asuu Saksassa. Käydessään viime vuonna Suomessa, hän kehotti suomalaisia sanomaan kiinalaisille näin: ”Puu jao paa, Yesu ai nii”. Se tarkoittaa ’Älä pelkää, Jeesus rakastaa sinua!’ Se on kaikista suurin kiitoksen aiheemme! Mutta me saamme olla myös kiitollisia siitä, että meillä on Jumalan sanaa tarjolla niin paljon kuin vain haluamme. Mutta ei vain se, että meillä Raamattu on saatavilla, vaan etenkin se, mitä Raamattu sisältää, on suuri kiitoksen aiheemme.

Kiitollisuus Jumalan Sanasta

Raamattu ei ole vain ihmiskätten työtä, vaan Kaikkivaltias on ohjannut sen syntyä sellaiseksi, millainen se on. Raamattu on siis juuri sellainen kuin Jumala haluaa sen olevan! Kukaan meistä ei ymmärrä kaikkia niitä merkityksiä, mitä Jumala on sinne sisällyttänyt, mutta mitä enemmän vietämme aikaa sitä rukouksessa lukien, sitä enemmän Pyhä Henki avaa sitä meille.

Heti Raamatun alusta luemme, että Jumala on kaiken Luoja. Hän on luonut koko maailman, kasvit, eläimet ja ihmisen. Ja mikä parasta, Hän on alusta lähtien halunnut olla kanssamme. ”Jumala sanoi: Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme… Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1. Moos. 1:26–27) Moni juutalainen on ihmetellyt, miksi Jumala puhuu tässä itsestään monikossa. Meille kristityille se on selvää, sillä ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.” (Joh. 1:1–3) Jo alussa Jeesus, Jumalan Sana, oli Isän kanssa luomassa maailmaa ja ihmistä.

Raamattu paljastaa meille sekä totuuden että valheen. Hänen Poikansa Jeesus on itse Totuus, johon voimme luottaa ja turvautua. Kun taas paholainen on valheen isä, joka valheillaan yrittää saada meidät epäilemään Jumalan hyvyyttä. Sen perusvalhe on kyseenalaistaa Jumalan sana: ”Onko Jumala todella sanonut?” Se yrittää saada meidät epäilemään: ”Voisiko Herra pelastaa?” Sillä sen tarkoitus on saada meidät kuvittelemaan, että me pelastuisimme oman hyvyytemme ansiosta. Onneksi Raamattu osoittaa meille, että se on valhe, sillä vain Jeesus voi meidät pelastaa: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” (Apt. 4:12) Jo Hänen nimensä Jeshua tarkoittaa Pelastusta!

Jumalan pelastussuunnitelma

Jumalan pelastussuunnitelmaa avataan meille Raamatussa vaiheittain. Suunnitelman ydin on Messias eli Hänen Poikansa Jeesus, johon Vanhassa testamentissa viitataan mm. uhrikäytännöissä, Herran juhla-ajoissa ja profetioissa. Lisäksi moni Vanhan testamentin tapahtuma on myös esikuva tulevasta Messiaasta. Jeesus on tietenkin myös Uuden testamentin ydin, Hän on se evankeliumi, joka meille on annettu ja Hän on kerran toteuttava kaikki lopun aikoja koskevat ennustukset. Jumalan pelastussuunnitelmassa on kyse Hänen armostaan, jonka Hän lahjoittaa jokaiselle, jolle se kelpaa.

Jumala ilmaisi itsensä vähitellen, aluksi kätketymmin. Jumala valitsi yhden ainoan ihmisen, Aabrahamin, jolle Hän antoi lupauksen: ”Sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, koska sinä kuuntelit minun ääntäni.” (1. Moos. 22:18) Moosekselle Hän ilmaisi nimensä: ”Minä olen se, joka olen”, ja Hän kutsui Mooseksen viemään kansansa pois Egyptin orjuudesta. Mooses toimi myös esikuvana Jeesuksesta, josta kertoo myös ennen vapautumista vietetty ensimmäinen pääsisäisateria ja sen uhrikaritsan suojaava veri.

Jumala antoi lakinsa, joka paljastaa Hänen tahtonsa, ja sen avulla me tulimme tuntemaan, mikä on syntiä, ja että se erottaa meitä rakastavasta Jumalasta. Me emme voi muuttaa Jumalan lakia, sillä ”Kuninkaan nimissä kirjoitettu ja hänen sinetillään vahvistettu käsky on peruuttamaton.” (Est. 8:8). Jeesus on koko lain päämäärä, ja Hän itse sanoo: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.” (Matt. 5:17–18) Moni ihminen on kautta historian yrittänyt selitellä, ettei hänen syntinsä ole syntiä. Mutta Raamattu paljastaa lahjomattoman totuuden: ”Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1. Joh. 1:8–9, KR 33/38)

Ilmestysmajan ja myöhemmin Jerusalemin temppelin uhrijärjestelmä osoittaa kohti tulevaa kertakaikkista uhria eli Jeesusta, joka antaa henkensä puolestamme Golgatalla. Temppelissä ylipappi toimitti ihmiselle sovituksen Jumalan edessä, ihminen itse ei sitä voinut tehdä. Jeesus ylipappimme toimitti sovituksen, jota emme itse pysty tekemään.

Myös Israelin kansan historia kertoo meille tulevasta. Heillä oli tuomarien aika, esikuva Messiaasta, joka toimii tuomarina. Heillä oli Kuninkaiden aika, esikuva tulevasta kuningasten Kuninkaasta. Laulujen laulu kertoo siitä, kuinka Messias rakastaa morsiantaan ja on esikuva Kuninkaan häistä, eli siitä kun Jeesus saapuu noutamaan morsiantaan eli häntä uskovia ikuiseen iloon.

Herran juhla-ajat

Jumalan määräämät juhla-ajat kertovat nimenomaan Messiaasta. Ei ole sattumaa, että Jeesuksen sovitustyö noudattaa Hänen Isänsä määräämiä juhlia, ja antaa näille juhlille lopullisen merkityksen sekä täyttymyksen. Näitä juhlia on yhteensä seitsemän, ja ne kerrotaan 3. Mooseksen kirjassa luvussa 23. Kevään juhlia on neljä ja ne ovat jo saaneet täyttymyksensä Jeesuksessa.

Pääsiäistä Herra määräsi viettämään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi, me juhlimme sitä synnin ja kuoleman orjuudesta vapautumisen johdosta. Uhrikaritsan tuli olla virheetön ja se teurastettiin iltahämärässä. Ja iltahämärässä pääsiäisenä noin vuonna 30 synnitön Jeesus antoi henkensä huutaen: ”se on täytetty”. Samaan aikaan temppelissä kuului ylipapin tehtäviin laittaa suitsuketta kultaiselle alttarille ja sanoa: ”se on täytetty”.

Heti pääsiäistä seuraavana päivänä alkoi happamattoman leivän juhla. Se muistuttaa israelilaisten nopeasta lähdöstä Egyptistä, jolloin heillä ei ollut aikaa lisätä leipätaikinaan hapatetta lähtiessään vaeltamaan kohti luvattua maata. Raamatussa hapate on synnin vertauskuva. Joten israelilaisten vaellus ilman hapatetta on esikuva siitä, miten meidänkin tulisi vaeltaa jättäen syntimme taaksemme. Juhla kestää seitsemän päivää, ja kun Jeesuksen ruumis haudattiin, oli juhlan 1. päivä. Happamaton leipä kuvaa Jeesuksen synnitöntä ruumista, jonka Hän antoi meidän edestämme.

Uutislyhteen heilutusjuhlaa eli ensisadon päivää vietettiin pääsiäisen jälkeisen viikkosapatin jälkeisenä päivänä. Juhlassa ensisato annettiin kiitoksella Herralle papin heiluttamalla ohralyhdettä Hänelle. Juhla merkitsi Jumalan sadonkorjuukauden alkua, joka alkoi, kun Jeesus ”nousi esikoisena kuolleista” (Kol. 1:18) tämän juhlan aikaan. Niin tulisi meidänkin viedä ensirakkautemme Jeesukselle, eli Hänen tulisi olla meidän koko elämämme tärkein asia.

Helluntaita vietettiin kesän sadonkorjuujuhlana ja lain antamisen juhlana 50 päivää uutislyhteen juhlasta. Herralle tuotiin ensisadosta uhriksi kaksi hapantaikinasta leivottua leipää. Silloin juutalaiset lukevat Ruutin kirjaa, jossa kerrotaan, miten pakana liitettiin Herran kansaan. Pelastus on siis tarkoitettu sekä juutalaisille että pakanoille, mitä kaksi leipää kuvaavat. Ja ensimmäisenä kristillisenä helluntaina Jumala vuodatti Pyhän Henkensä opetuslastensa ylle ja kirjoitti lakinsa heidän sydämiin ja satoa saatiin n. 3000 henkeä.

Kevään juhlien jälkeen on lähes neljän kuukauden tauko Herran määräämissä juhlissa. Se kuvaa sitä, että elämme parhaillaan Pyhän Hengen ja seurakunnan aikakautta. Sato kasvaa saadessaan nauttia rukiista Jumalan sanaa. Vielä on aikaa korjata satoa Jumalan elopelloilla, sillä syksyn juhlat odottavat vielä täyttymystään. Ne toteutuvat Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä.

Pasuunansoiton juhlasta alkaa 10 päivää kestävä itsetutkiskelun ja katumuksen eli parannuksen teon aika, joka kestää suureen sovituspäivään asti. Sillä ennen kuin Jumalan luo voi palata, täytyy katua. Tänä aikana oli tarkoitus, että ihmiset sopivat riitansa toistensa kanssa. Pasuunansoitto muistuttaa meitä myös siitä, että pian ”Aika on lopussa. Kun tulee päivä, jolloin seitsemäs enkeli kohottaa torvensa ja puhaltaa, on Jumalan salattu suunnitelma viety päätökseen, sen mukaisesti kuin hän on palvelijoilleen profeetoille ilmoittanut.” (Ilm. 10:6–7)

Suuri sovituspäivä oli ainoa päivä vuodessa, jolloin ylipappi sai käydä temppelin kaikkein pyhimmässä. Ylipappi oli normaalisti pukeutunut kuin kuninkaallinen, mutta suurena sovituspäivänä, hän vaihtoi ylleen yksinkertaiset vaatteet mennessään sovittamaan kansansa synnit. Aivan niin kuin Jeesus saapui Kirkkaudesta maanpäälle ja syntyi ihmiseksi sovittamaan kansansa synnit. Tuona päivän ylipappi heitti arpaa kahdesta vuohesta. Niistä toinen uhrattiin ja toinen vapautettiin sen jälkeen, kun ylipappi oli laskenut kätensä sen päälle ja tunnustanut kansansa kaikki synnit. Tähän ”syntipukkiin” sidottiin purppuranpunainen nauha ja se päästettiin erämaahan kantaen kansan synnit. Jeesukselle laitettiin purppuranpunainen viitta ylle, ennen kuin Hän kantoi syntimme ristille. Toinen vuohi siis kuoli ja toinen jäi eloon, kummatkin ovat esikuvia Jeesuksesta, joka kuoli, mutta silti elää! Päivän lopullinen merkitys toteutuu viimeisessä tuomiossa, jossa Jumalan kansa lunastetaan tuomiosta vapaaksi.

Lehtimajanjuhlan nimi viittaa siihen, kun israelilaiset asuivat lehtimajoissa matkallaan kohti luvattua maata Herran vietyä heidät pois Egyptin orjuudesta. Tätä vietetään, kun koko sadonkorjuu on ohi, silloin Jumalan kansa saa levätä ja juhlia. Me olemme Jumalan sadonkorjuun tulosta, ja vapauttavan tuomion jälkeen saamme juhlia ja asua ikuisesti Hänen kanssaan. ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan…” (Ilm. 21:3)

Kaikki on kerrottu etukäteen

Kaikki mitä Jumala on tehnyt ja tulee tekemään, on todellakin kerrottu meille etukäteen Raamatussa. Vanhassa testamentissa on lukematon määrä profetioita, joista kaikki Messiaan ensimmäistä tulemisesta koskevat ovat jo toteutuneet. Hänen toinen tulemisensa ei ole vielä toteutunut. ”Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan.” (Sak. 12:10) Tämä Sakariaan kirjan profetia kertoo vielä tulevasta, siitä kun vihdoin Israelin kansa tunnistaa oman Messiaansa niistä haavoista, jotka Häneen lyötiin heidän vuokseen.

Uudessa testamentissa Jumala ilmaisee itsensä avoimemmin. Kun Jeesus kastettiin, Pyhä henki laskeutui kyyhkysen muodossa ja ”taivaista kuului ääni: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.’” (Matt. 3:17) Tämä on ensimmäinen kerta, kun Jumala avoimesti osoittaa olevansa Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ennen sitä vanhassa testamentissa Jumala kyllä kertoo Kolminaisuudestaan, mutta kätketymmin kuten juutalaisten uskontunnustuksessa: ”Kuule Israel, Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.” (5. Moos. 6:4, KR 33/38) Moni juutalainen on ihmetellyt, miksi Jumala mainitaan tässä kolme kertaa, ja miksi heprean kielessä käytetään sanaa ’echad’, joka tarkoittaa osista koostuvaa ykseyttä eikä sanaa ’jahid’, joka tarkoittaa jakamatonta ykseyttä.

Jeesus Messias on ilosanomamme ja Pelastajamme, Hän pelastaa meidät tulevalta Jumalan vihalta. Synnin palkka on kuolema, mutta ainoa, joka otti kannettavaksi syntimme, jottei lopullinen palkkamme olisi kuolema, on Jeesus! Hän uhrasi itsensä puolestamme, sovitti syntimme ja lunasti meidät vapaiksi. Mutta ei edes Jumalan Pojan kalliilla uhriverellä ole ihmiselle merkitystä, jos hän ei tuhlaajapojan tavoin palaa takaisin Isän luo. Juuri Jeesus kehottaa meitä: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!” (Matt. 4:17)

Kiitollisina Jumalan Pelastuksesta meidän tehtävämme on viedä ilosanomaa eteenpäin kutsuen ihmisiä Pelastuksen luo ja opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus on käskenyt meidän noudattaa. Jeesus sanoo: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.” (Luuk 10:2) Kun Jeesus palaa takaisin, silloin Jumalan pelastussuunnitelma on lähes kokonaisuudessaan toteutunut. Vaikka me emme sitä täysin ymmärrä, se on paras mahdollinen suunnitelma ihmiselle pelastua ikuiseen elämään Taivaallisen Isän ja Jeesuksen kanssa.

Miksi Jumala on tehnyt tällaisen suunnitelman? Koska Jeesus rakastaa sinua! Koska sinä olet äärimmäisen arvokas Hänen silmissään! Raamatun sanat ovat Jumalan sanoja sinulle! Jeesus rakastaa sinua, siitä saamme olla ikuisesti kiitollisia. Jeesus on kaiken kiitoksemme, ylistyksemme ja rakkautemme arvoinen. Miksi emme siis antaisi Hänelle koko sydäntämme kiitokseksi kaikesta siitä hyvästä, mitä Hän on meille tehnyt ja mitä Hän tulee vielä tekemään. ”Näin nousee monista sydämistä kiitos Jumalalle siitä armosta, jota hän on osoittanut meitä kohtaan.” (2. Kor. 1:11) ”Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.” (1. Aik. 16:34)

Jussi Mäkelä, Vuosaaren seurakunnan kirkkoherra