22.11. Onneksi olkoon: Silja, Selja | Palaute | På svenska | In English

Koko Helsinki

Jouluyö, juhlayö on soinut juhlavaa herkkyyttä jo 200 vuotta

Tuomiokirkkoseurakunta

20.12.2018, 09:03 /  päivitetty 17.06.2019, 12:36
Jouluyö, juhlayö syntyi Salzburgin lähellä 24.12.1818. Laulu viettää nyt näyttävästi 200-vuotisjuhlaansa. Itävallasta se levisi eri puolille maailmaa. Vaikka sitä ei vielä suomenkielisessä virsikirjassamme olekaan, on se meillekin tuttu ja rakas. Siihen liittyy ehkä muistojakin. Tekstin Stille Nacht, heilige Nacht suomensi jo opettaja, pastori Gustav Oskar Schönemann 1800-luvulla. Mutta miten virsi syntyi?

Runon kirjoitti Joseph Mohr. Köyhä, musikaalinen nuorimies oli tukijoidensa avulla päässyt opintielle. Hän toimi katolisena pappina Mariapfarrissa. Teksti syntyi keskisessä Euroopassa vaikeana vuonna 1816: Kylmyys oli hyytävä, kesäkuussa tuli lunta. Katovuosi ja nälänhätä odottivat. Vuonna 1818 Mohr työskenteli Oberndorfissa. Hän esitteli runonsa yhtä lailla vaatimattomista oloista lähtöisen olleelle kanttori Franz Xaver Gruberille jouluaattona. Sävelmä syntyi saman tien ja yhdessä miehet esittivät laulunsa rapistuneessa Nikolainkirkossa jo jouluyönä. Mohr säesti kitaralla. Sisältö pohjautuu jouluevankeliumiin: Ja tapahtui niinä päivinä… Ensin kuvataan Jeesuksen syntymää:

Jouluyö! Juhlayö! Päättynyt kaikk’ on työ. Kaks vain valveill’ on puolisoa, lapsen herttaisen nukkuessa, seimikätkyessään, seimikätkyessään.

Sitten tullaan tapahtuman ensimmäisiin todistajiin, yötyössä oleviin köyhiin paimeniin Betlehemin kedolla:

Jouluyö! Juhlayö! Paimenill’ yksin työ, enkel taivaasta ilmoitti heill’: suuri koittanut riemu on teill’! Kristus syntynyt on! Kristus syntynyt on!

Jumala näki, ettei ihminen selviä elämästä yksin. Hän ei vain tarkkaillut tilannetta, vaan lähetti ainoan Poikansa pelastajaksi. Ei vain paimenille, vaan koko maailmaan. Jokainen on Hänelle yhtä rakas. Näin on tänäänkin. Ilouutinen kulkee eteenpäin myös laulettuna, sillä ainakin Ruotsissa ja suomenruotsalaisella puolella, Saksassa ja Virossa Mohrin ja Gruberin pieni taideteos on virsikirjassa. Tätä ehkä maailman suosituinta joululaulua on kutsuttu myös tunnetuimmaksi rauhanvirreksi. Sitä lauletaankin jo yli 300:lla kielellä ainakin arabiaksi, englanniksi, hepreaksi, hindiksi, koreaksi, persiaksi, malajiksi, swahiliksi, turkiksi, zuluksi ja venäjäksi.

Vuoden 2018 tapahtumat ja katastrofit eri puolilla maailmaa osoittavat jälleen kerran, että taistelussa hyvän ja pahan välillä ihminen on heikko. Tarvitsemme apua. Laulun alkuteksti muistuttaa, kuinka jouluyönä Herramme tahtoi ympäröidä koko maailman kansat rakkaudellaan. Sillä on muuttava voima ja se on tänäänkin tarjolla:

Jouluyö! Juhlayö! Täytetty nyt on työ. Olkoon kunnia Jumalalle! Maassa rauha, myös ihmisille olkoon suosio suur! Olkoon suosio suur!

Jo 200 vuotta juhlavaa herkkyyttä. Mitäpä jos juhlan kunniaksi laulaisimme laulun kotonakin. Siinä yhteydessä voisi lukea tuon tutun jouluevankeliumin Raamatusta Luukkaan evankeliumin toisesta luvusta.

Suvi-Päivi Koski, aluekappalainen, TT, virsitutkija