Huomattava säveltäjä, Baijerin Wützburgissa syntynyt musiikkiteoreetikko ja urkujen suunnittelija Georg Joseph Vogler (1749–1814) toimi 1700-luvun loppupuolella kapellimestarina Tukholmassa Kustaa III:n hovissa. Silloin syntyi Hoosianna-hymni, joka esitettiin Ruotsissa ensimmäisen kerran vuonna 1795.

Hoosiannaa laulettiin Suomessa vasta paljon myöhemmin, ensi kerran 150 vuotta sitten. Hymnin vakiintuessa ensimmäiseen adventtisunnuntaihin lienee Hoosianna ollut perinteisessä kirkkomusiikissamme kuin raikas välkähdys jostain eksoottisemmasta, iloisesta ja elämänmyönteisestä maailmasta. Voimme vieläkin hyvin kuvitella Hoosiannan kohottavan, rytmisesti reippaan duuri-sävelmän poikkeavuuden aikansa suomalaisen laahaavan ja usein surumielisen virrenveisuun keskellä.

Vaikka musiikin genret ovat viimeisten vuosikymmenten aikana moninaistuneet ja monia reippaitakin sävelmiä enemmän ja enemmän käytetään, on Hoosianna-traditio kestänyt hyvin meidän päiviimme asti.

Edelleenkin kymmenet tuhannet ihmiset tulevat varta vasten kirkkovuoden ensimmäisen sunnuntain messuun seisaallaan yhteen ääneen laulamaan kohottavaa Voglerin juhlahymniä. Sen teksti tulee kyseisen pyhäpäivän toisesta lukukappaleesta, joka kertoo Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin kansan ottaessa hänet riemuiten vastaan. Hoosianna-sanan voi kääntää hepreasta oi pelasta tai oi auta!

‍