Kirkon jäsenmäärä lasku oli Helsingissä pienintä yli 15 vuoteen. Rippikoululaisia oli eniten kymmeneen vuoteen. Myös kasteiden ja vihkimisten määrä kasvoi.

Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsentilastot vuodelta 2025 ovat valmistuneet. Yli 300 000 jäsenen yhteisön jäsentiedoissa oli useita myönteisiä näkökulmia. Uusia jäseniä liittyi yhä enemmän, ja eroja oli 243 vähemmän kuin edellisvuonna: jäsenmäärän lasku alle 1 900 henkilöllä oli pienintä vuoden 2009 jälkeen.

Kirkkoon liittyi viime vuonna yhteensä 2 443 helsinkiläistä eli 273 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna (2 170). Liittyneitä oli nyt enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Liittyneiden lukumäärässä ovat mukana kaikki vähintään yksivuotiaat. Näistä uusista jäsenistä vähän yli puolet eli 51 % oli 20−39-vuotiaita.

Vauvoja kastettiin 2 423, mikä oli kolmeen vuoteen eniten. Myös kirkollisten vihkimisten määrä palasi kasvu-uralle: 879 paria sanoi ”tahdon” papin edessä. Määrä on suurin vuoden 2022 jälkeen.

”Kasteiden, vihkimisten ja rippikoululaisten lukumäärän kasvu kertovat osaltaan siitä, kuinka vahvasti Helsingin seurakunnat ovat tänä päivänä mukana kaupunkilaisten elämässä”, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja (vs.) Stefan Forsén toteaa.

”Myös jumalanpalveluselämässä viime vuosi oli voimakasta kasvun aikaa. Jumalanpalveluksiin paikan päällä osallistujien määrä kasvoi 13 prosenttia ja nousi ensimmäistä kertaa korona-ajan jälkeen yli 300 000 henkilöön”, Forsén iloitsee.

Vuosikymmenen vahvin riparikesä

‍Nuorten kiinnostus uskoon ja kirkon sanomaan näkyy myös rippikoulutilastoissa ja -ikäluokassa. Rippikoululaisten määrä nousi kolmatta vuotta peräkkäin ja oli kymmeneen vuoteen suurin. Vuonna 2025 rippikoulun suoritti yhteensä 3 556 Helsingin seurakuntien jäsentä. Heistä 3 358 oli vuonna 2010 syntyneitä eli viime vuonna 15 vuotta täyttäneitä nuoria.

Kirkkoon liittyi viime vuonna 370 ripari-ikäistä eli 14−15-vuotiasta. Yksittäisistä ikäluokista eniten liittyjiä ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli juuri tässä ryhmässä: liittyneitä oli noin 70 enemmän kuin vuotta aiemmin. Koronaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna määrä on lähes kolminkertainen. Edellisvuoden tapaan tämän ikäluokan liittyjistä juridiselta sukupuoleltaan poikia oli enemmän kuin tyttöjä.

Kirkosta erosi viime vuonna 243 helsinkiläistä vähemmän kuin vuonna 2024. Nyt jäsenyydestään luopui 5 846 kaupungin asukasta. Eroajista 71 % kuuluu ikähaarukkaan 18−39-vuotiaat. Kirkosta eroaminen painottui tälläkin kertaa vuoden viimeisiin kuukausiin. Alkusyksyyn mennessä jäsenmäärä oli itse asiassa kasvanut.

Jäsenmäärä kasvoi seitsemässä seurakunnassa

‍Kirkon jäsenmäärään vaikuttavat liittymisten ja eroamisten lisäksi maan sisäinen ja kansainvälinen muuttoliike sekä kuolemat. Muualta Suomesta Helsinkiin muutti yli 2 800 ev.lut. kirkon jäsentä enemmän kuin Helsingistä pois. Noin 3 600 kirkon helsinkiläisistä jäsentä kuoli vuoden aikana. Kuolleita oli lähes saman verran kuin vuonna 2024. Kaikki nämä luvut yhdistettynä tarkoittaa, että jäsenmäärä laski Helsingissä 1 886 henkilöllä eli vähiten sitten vuoden 2009 jälkeen: vuoden vaihteessa jäseniä oli 305 361 (307 247 vuoden 2024 lopussa), ja jäsenprosentti oli 43,9 (44,9).

Jäsenmäärä kasvoi seitsemässä seurakunnassa: eniten Paavalissa (+338), Oulunkylässä (+288) ja Töölössä (+188). Selittäviä tekijöitä ovat ennen kaikkea uudisrakentaminen ja uudet asuinalueet.

25-vuotiaat ovat jäsenistön suurin ikäluokka

‍Helsingin seurakuntien jäsenten suurimpana ikäluokkana pysyi vuonna 2000 syntyneet: näitä vuoden lopussa 25-vuotiaita jäseniä oli vuoden vaihteessa 4 975. Ikäluokan jäsenmäärä kasvoi viime vuoden aikana 144 jäsenellä. Nuorten jäsenten suuri lukumäärä korostuu yleisestikin Helsingin seurakuntien jäsenistössä, sillä vähintään 4 000 jäsentä oli jokaisessa 20−32-vuotiaiden ikäluokassa. Seuravaksi suurimpia olivat 33-, 61-, 62- ja 63-vuotiaiden ikäluokat.

Kirkon jäsenyys on valtavirtaa edelleen yli 60-vuotiaiden helsinkiläisten ikäryhmässä, jossa kymmenvuotisikäryhmittäinen jäsenprosentti on haarukassa 52 % - 85 %. Suhteellisesti vähiten jäseniä on 30–39-vuotiaiden joukossa: heistä noin 31 % on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Yksi selittävä tekijä on se, että tässä ikäryhmässä muiden kuin kotimaisia kieliä puhuvien osuus on kaikkein suurin. Kaikista jäsenistä äidinkielenään suomea puhuu 91,6 %, ruotsia 7,3 % ja muita kieliä 1,2 %.

Maahanmuuttaneiden ja vieraskielisten osuus alueen asukkaista näkyykin yksittäisten seurakuntien jäsenprosenteissa. Jäsenprosenttiin vaikuttaa myös asukkaiden ikäjakauma. Kirkkoon kuuluminen on vähäisintä itähelsinkiläisessä Mikaelin seurakunnassa (jäseniä alueen asukkaista 34,6 %) ja Vuosaaressa (38,4) sekä Paavalissa (38,6), Kannelmäessä (39,3) ja Kalliossa (39,8).

Kirkkoon kuulutaan vahvimmin suomenkielisistä seurakunnista Pakilassa (jäsenprosentti 62,0), Munkkiniemessä (57,7) ja Lauttasaaressa (56,4). Kaikissa kolmessa ruotsinkielisessä seurakunnassa jäsenprosentti on selvästi yli 50, korkein se on Itä-Helsingin Matteus församlingissa (60,9). Ruotsinkielisten seurakuntien alueella asuvaksi väestöksi lasketaan ne helsinkiläiset, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia, norjaa, tanskaa tai islantia. Suomenkielisten seurakuntien jäsenten vertailulukuna ovat kaikki muut kielet.

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia helsinkiläisiä on noin 148 000, ja heistä Helsingin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin jäsenenä kuuluu noin 3 500. Muihin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin kuuluu luonnollisesti tätä paljon suurempi joukko. Helsingin seurakunnissa tehdään englannin-, viron-, venäjän-, kiinan- ja arabiankielistä työtä.

Helsingin seurakuntayhtymän strategia kiinnittää erityistä huomiota nuoriin aikuisiin ja muihin kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuviin helsinkiläisiin.