Kysyimme ihmisiltä, jotka eivät käy kirkossa, mitä he ihmettelevät jumalanpalveluksessa. Kysymyksiin vastasi pastori Marjaana Faugel Mikaelin seurakunnasta.

Mikä se messu on?

Sana messu tuo nykyään mieleen messukeskuksen tai vaikkapa matkamessut. Kirkossa messuksi kutsutaan jumalanpalvelusta, jossa on ehtoollinen. Sana ’messu’ on peräisin keskiajalta, jolloin ehtoollisjumalanpalveluksen lopuksi sanottiin: ”ite, missa est” (lähtekää, palvelus on päättynyt).

Voinko tulla messuun, vaikken usko tai tiedä mihin uskon?

Voit. Messuun voi aina tulla. Vaikka et uskoisi Jumalaan, Jumala uskoo sinuun. Epäilevänäkin voit jäädä Jumalan huolenpidon varaan. Voit ajatella, että jos oma usko ei riitä, niin seurakunnan usko kantaa.

Miksi aina pitää seistä?

Seisomalla osoitat kunnioitusta Jumalalle. Yleensä seistään kahdeksassa kohdassa: kunnia ja kiitosvirsi, päivän evankeliumi, uskontunnustus, pyhä-hymni, Jumalan karitsa -hymni, ylistysvirsi ja Herran siunaus.

Miksi messussa lauletaan virsiä? Eikö voi laulaa jotain muuta?

Kyllä muitakin lauluja voi olla. Musiikin tulisi silti jollain tapaa kertoa Jumalasta sekä ihmisen suhteesta Jumalaan ja lähimmäiseen, koska siitä messussa on kyse. Nuorten messuissa lauletaan Nuoren seurakunnan veisuja. Virsikirjaankin on nyt lisätty uudempia lauluja.

Miksi aina pitää tunnustaa synnit?

Synnintunnustuksen idea on vapauttaa sinut kantamasta virheitä jatkuvasti mukanasi. Jumala on luvannut antaa anteeksi, kun turvaudut häneen. Messussa synnit tunnustetaan yhteisen rukouksen muodossa, mikä korostaa sitä, että kaikki tekevät syntiä. Voit tunnustaa synnit ja pyytää anteeksi myös hiljaa mielessäsi rukoillen.

Miksei jumalanpalvelus voisi olla iloisempi? Ja miksi Jeesus näytetään aina niin kärsivänä?

Se liittyy varmaan yleiseen kulttuuriin ja tapoihin. Suomessa ja luterilaisissa maissa käyttäydytään yleensä aika hillitysti. Musiikkiperinnekin poikkeaa Amerikasta tai Afrikasta. Luterilaisuudessa on keskitytty paljon Jeesuksen kärsimiseen, koska sen takia saamme syntimme anteeksi. Yhtä tärkeää on juhlia ilosanomaa: Jeesus voitti kuoleman ja siksi mekin voimme saada iankaikkisen elämän.

Miksi pitää saarnata?

Saarnan tarkoitus on auttaa sinua lähemmäksi Kristusta avaamalla päivän tekstejä. Mitä ne voivat merkitä sinulle juuri nyt? Saarna voi olla opettavainen ja oivaltavakin, mutta sen tärkein tehtävä on luoda yhteys sinun ja Jumalan sanan välille niin, että saat siitä turvaa, lohtua ja valoa.

Miksi pitää tunnustaa usko ääneen, jos Jumala tuntee minut läpikotaisin?

Ajattelen, että uskontunnustus ei niinkään ole Jumalaa varten, vaan ihmisiä varten. Ääneen lausuttu uskontunnustus on kantanut kristinuskoa eteenpäin 2000 vuotta. Voi olla uskoa vahvistava kokemus sanoa se ääneen. Se kannattelee myös niitä, jotka epäilevät tai eivät juuri silloin voi uskoa lainkaan.

Miksi alttarilla häärii niin monta ihmistä?

Messun voi periaatteessa toimittaa vain yksi pappi. Meillä Mikaelinkirkossa on aina kaksi pappia, kanttori ja vähintään kaksi avustajaa ehtoollisella ja muissa tehtävissä. Messu ei ole papin ja kanttorin esitys, vaan seurakunnan yhteinen juhla. Siksi sitä tekemässä on useampia työntekijöitä ja seurakuntalaisia.

Miksi ehtoollisella jaetaan pahvimaisia pyörylöitä eikä oikeaa leipää?

Käytännön syistä. Ehtoollisleivät eli öylätit tilataan Helsingin Diakonissalaitokselta, koska niitä on helpompi tilata paljon ja ne säilyvät pidempään. Itse tehtynä ehtoollisleipä muistuttaisi enemmän tavallista leipää.

‍