Edesmenneitä rakkaita muistellaan pyhäinpäivänä
Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä rakkaita. Läheistensä muistoa voi kunnioittaa monella eri tavalla. Tänä vuonna pyhäinpäivää vietetään lauantaina 4.11.
Pyhäinpäivä on hiljainen ja harras kirkkopyhä, jolloin siis muistellaan aiempia kristittyjä sukupolvia ja kiitetään kuoleman jälkeisestä elämästä.
Marraskuussa, vuoden pimeimpään aikaan vietettävä pyhäinpäivä on Suomessa hiljainen ja harras päivä, jolloin omaiset vievät edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä, seppeleitä ja kukkia. Kirkoissa pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kirkkovuoden pyhistä.
Jumalanpalveluksissa muistetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleita seurakuntalaisia. Monissa seurakunnissa luetaan heidän nimensä ja heidän muistokseen sytytetään kynttilöitä.
Pyhäinpäivän juuret ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille. Uskonsa tähden kuolleiden kristittyjen muistopäiviä vietettiin heidän kuolinpäivinään. 300-luvulla ryhdyttiin viettämään erillisten muistopäivien lisäksi yhteistä kaikkien pyhien päivää. Nykyään pyhäinpäivässä yhdistyvät kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä.
Suomessa ja Ruotsissa luterilaiset viettävät pyhäinpäivää, vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivää, nykyään aina lauantaina, aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta.
>
Helsingissä hautausmaat auki ympäri vuorokauden
Pyhäinpäivänä on tapana käydä haudoilla sytyttämässä kynttilät rakkaiden muistolle. Helsingin hautausmailla lauantaina 4.11. voi sytyttää kynttilöitä läheistensä haudoille tai muistella heitä muualle haudattujen muistopaikalle. Helsingin seurakuntien hautausmaat ovat auki ympäri vuorokauden pyhäinpäivää edeltävästä torstaiaamusta sitä seuraavaan maanantai-iltaan saakka.
Hautausmaiden verkkosivuilta voi lukea lisää mahdollisista liikenteen erityisjärjestelyistä ja julkisen liikenteen lisävuoroista: class=" "
target="_blank">www.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat.
Pyhäinpäivänä useissa Helsingin seurakunnissa vietetään jumalanpalvelusta tai hartautta. Pyhäinpäivän tilaisuuksissa on ollut tapana lukea vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Seurakunnissa kokoontuu myös sururyhmiä läheisensä menettäneille. Katso tiedot seurakuntasi pyhäinpäivän muistohetkistä ja sururyhmistä osoitteesta class=" "
target="_blank">www.helsinginseurakunnat.fi.
Hautausmailla vietetään pyhäinpäivän hartauksia seuraavasti: kello 13 Östersundomin kappelissa, kello 14 Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa, Malmin hautausmaan isossa kappelissa ja Honkanummen hautausmaan isossa kappelissa ja Maunulan uurnalehdossa kello 17 keskusaukion suuren ristin luona sekä kello 15 Kulosaaren Leposaaressa.
Hietaniemen hautausmaan kynttilämerta voi seurata kello 18–21 livenä myös verkossa osoitteessa class=" "
target="_blank">pyhäinpäivä.fi. Verkkolähetyksessä on tasatunnein lyhyt pyhäinpäivän hartaus.
Muistella voi myös musiikin keinoin. Monia säveltäjiä on innostanut katolinen sielunmessu, requiem. Niistä tunnetuimman sävelsi Wolfgang Amadeus Mozart. Mozartin Requiem, mikä esitetään tänä vuonna kahdessa kirkossa: Paavalissa ja Kalliossa. Katso lisää konsertteja ja tarkemmat tiedot: class=" "
target="_blank">www.musiikkiakirkoissa.fi.
