Stabat mater on lyhenne sekvenssin ensimmäisistä sanoista stabat mater dolorosa eli "seisoi äiti tuskissaan". 1200-luvulta peräisin oleva teksti oli aikanaan hyvin suosittu katolisessa hartauden harjoituksessa ja siitä tehtiin saksankielinen käännös jo 1300 -luvun alussa.

Stabat mater kertoo Jeesuksen äidin kärsimyksestä poikansa ristin äärellä. Tekstin sisältö on täten mitä vaikuttavin. Voiko kuvitella suurempaa surua ja tuskaa kuin äidin suru katsoessaan kuoliaaksi kidutettavaa poikaansa?

Musiikin Stabat Mater tekstiin ovat säveltäneet lukuisat säveltäjät. Tunnetuin ja suosituin Stabat Mater on kuitenkin Giovanni Battista Pergolesin (1710–1736). Hän sai sävellystilauksen napolilaiselta veljesjärjestöltä, joka järjesti hartaushetkiä San Luigi di Palazzon kirkossa Pyhän Äidin kärsimystä muistellen. Tilaisuudet tapahtuivat perjantaisin maaliskuussa. Aikaisemmin samaan tarkoitukseen oli tilattu sävellys Stabat Mater-tekstiin Alessandro Scarlattilta.

Veljeskunta ei liennyt kovinkaan varakas, koska näyttää siltä, että oli rahaa maksaa vain kahdelle naissolistille (myös kastraattilaulajat olivat tuohon aikaan mahdollisia). Tämä kokoonpano alleviivasi kuitenkin myös sekvenssin ainutlaatuista äärimmäisen intiimiä tunnelmaa.

Säveltäjä joutui tilauksen esittäjistön myötä ongelmalliseen tilanteeseen. Yleensä kirkkomusiikissa oli ollut tähän saakka esittäjänä kuoro. Aariat ja duetot soveltuivat paremmin maalliseen oopperagenreen, joka kyllä oli ollutkin Pergolesin varsinainen leipäpuu.

Pergolesi onnistui kuitenkin työssään, ja hänen uudesta Stabat Mater -sävellyksestään tuli niin suosittu, että se oli lopulta koko 18. vuosisadan eniten kopioitu sävelteos. Pergolesi sommitteli ja muotoili sävelteoksen tuoden sen tunnelmiin ja kohtauksiin valoa ja varjoja, kuin maalauksessa. Tämä lieneekin yksi syy siihen, että teos koskettaa kuulijaansa herkkyydellään ja mystiikallaan tänäkin päivänä.

Stabat Materin leviämistä aikanaan ympäri maailmaa helpotti, että se voitiin esittää myös ilman orkesteria pianon tai urkujen säestyksellä. Lopulta Pergolesin Stabat Mater otettiin avosylin vastaan myös protestanttisessa Euroopassa. J. S. Bach tunsi teoksen ja käytti sitä myös materiaalina omassa tuotannossaan. On vaikeaa nimetä toista sävellystä, jolla olisi ollut yhtä suuri vaikutus musiikkikulttuuriin.

Giovanni Battista Pergolesi kuoli vain 26-vuotiaana Pozzuolin luostarissa todennäköisesti tuberkuloosiin. Hän viimeisteli teoksen kuolinvuoteellaan.

Katso Giovanni Battista Pergolesin Stabat Materin esitykset ja kaksi muuta Stabat Mater -konserttia tästä.