28-vuotiaat ovat ev.lut. kirkon suurin ikäluokka Helsingissä
Helsingin vetovoima nuorten opiskelijoiden ja nuorten aikuisten parissa näkyy myös kirkon tilastoissa. Ikävuosikymmeniin pilkottuna selvästi suurin kirkkoon kuuluvien ikäryhmä Helsingissä ovat 20–29-vuotiaat noin 47 500 jäsenellä. Toisiksi eniten on 30–39-vuotiaita. Näiden ns. z-sukupolven ja millenniaalien johdosta Helsingin seurakuntien jäsenten ikäjakauma poikkeaa merkittävästi koko Suomen ev.lut. kirkon tilastoista.
57 prosenttia suomenkielisistä ja 61 prosenttia ruotsinkielisistä helsinkiläisistä kuuluu jäsenenä Helsingin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin. Kotimaisia äidinkieliä puhuvista naisista kirkon jäseniä on Helsingissä 61 prosenttia, miehistä vastaavasti 53 prosenttia.
Kirkon jäsenyys on valtavirtaa edelleen yli 60-vuotiaiden (jäsenprosentti 62 %) ja toisaalta 10–19-vuotiaiden (54 %) helsinkiläisten ikäryhmissä. Suhteessa vähiten jäseniä on 30–39-vuotiaiden joukossa: heistä noin 34 prosenttia on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
”On hyvä muistaa, että millenniaaleille ja z-sukupolven edustajille hengellisyys on tyypillisesti yksityisasia eikä se ole tarkasti tai perinteisesti luterilaiseen tapaan määriteltyä. Myös moni maahanmuuttajataustainen helsinkiläinen on kristitty, mutta ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon”, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.
Paavalissa ja Oulunkylässä kasvu Suomen kärkiluokkaa
Yksittäisten seurakuntien absoluuttiseen jäsenmäärään vaikuttaa myös maan sisäinen ja kaupunginosien välinen muuttoliike. Viime vuonna uudisrakentamisen vaikutus näkyi etenkin Paavalin ja Oulunkylän seurakunnissa. Niiden jäsenmäärä kasvoi vuoden kuluessa, ja valtakunnallisestikin katsottuna prosentuaalinen kasvu oli kärkiluokkaa.
Helsingissä oli tarkasteluvuonna 17 suomenkielistä seurakuntaa: niiden jäsenmäärä oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 293 230. Pakilan seurakunnan kirkkoonkuulumisprosentti (65,8 %) on Helsingin kaikista seurakunnista korkein. Suomenkielisten seurakuntien alueella asuvien lukumäärään lasketaan henkilöt, joiden äidinkieli on suomi, saame tai jokin ei-pohjoismainen kieli.
Helsingin ruotsinkielisiin seurakuntiin kuului vuoden 2022 lopussa jäsenenä 22 216 helsinkiläistä. Kolmesta seurakunnasta korkein kirkkoonkuulumisprosentti (64,7 %) on itäisen Helsingin Matteuksessa (Matteus församling). Ruotsinkielisten seurakuntien alueella asuvaksi väestöksi lasketaan ne helsinkiläiset, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia, norjaa, tanskaa tai islantia.
Jäsenmäärä väheni 2,1 prosenttia
Helsingissä kastettiin vuonna 2022 alle yksivuotiaita lapsia yhteensä 2 463, mikä on 251 kastettua lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyvyyden väheneminen selittää suurelta osin tätä laskua.
Vuoden 2021 aikana Helsingin seurakuntien jäsenmäärä väheni 6 808 henkilöllä eli 2,1 prosenttia. Seurakuntien jäsenmääriin vaikuttavat kasteet, kuolemat (4 021), kirkkoon liittymiset (1 884 vähintään yksivuotiasta) ja kirkosta erot (7 879) sekä kirkon jäsenten muuttoliike.
Kaupunkilaisten apuna
Kirkko Helsingissä on ihmisten, tarpeiden, toiveiden, arkipäivien ja juhlien kirkko. Kirkko Helsingissä on kristittyjen yhteisö. Se edistää helsinkiläisten hengellistä elämää ja rakentaa yhdessä merkittäviä ja laadukkaita kohtaamisen ja auttamisen paikkoja.
Kirkko Helsingissä lupaa pitää ovensa auki ja kohdata jokainen ainutlaatuisena Jumalan luomana ihmisenä. Lupaukseen kuuluu auttaa hädässä olevia sekä puolustaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja luontoa.
Diakonia eli kristillinen auttaminen on monelle viimeinen tai jopa ainoa turvaverkko vaikeissa elämäntilanteissa. Tuhannet kaupunkilaiset ovat hyötyneet esimerkiksi elintarvikeavusta, perheneuvonnan palvelusta tai saaneet halutessaan keskustella sairaalapappien kanssa. Nuorille ja lapsille erilaiset kerhot ja leirit tarjoavat arvokkaita harrastuksia ja kaverisuhteita. Lähes 90 prosenttia kirkkoon kuuluvista helsinkiläisnuorista (vuonna 2007 syntyneet) käy rippikoulun, ja koko ikäluokastakin melko tarkkaan puolet.