04.03. Onneksi olkoon: Ari, Arsi, Atro | Palaute
Tuomiokirkkoseurakunta

Valtiopäivien ekumeenista avajaisjumalanpalvelusta vietettiin Helsingin tuomiokirkossa

06.02.2024, 10:43 /  päivitetty 07.02.2024, 16:12
Valtiopäivien ekumeenista avajaisjumalanpalvelusta vietettiin keskiviikkona 7.2. klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnasi Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja tohtori Jenni Haukio ottivat avajaisjumalanpalvelukseen osaa viimeistä kertaa istuvana presidenttiparina.
Valtiopäivien ekumeenista avajaisjumalanpalvelusta vietetään keskiviikkona 7.2.2024 klo 12. – seuraa messua suoratoiston kautta

Jumalanpalveluksessa saarnasi Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja liturgeina toimivat Juhana Kuusniemi (Helsingin tuomiokirkkoseurakunta) ja Monica Heikel-Nyberg (Johannes församling). Jumalanpalveluksessa avustivat Oulun metropoliitta Elia Suomen ortodoksisesta kirkosta, piispa Raimo Goyarrola Helsingin katolisesta hiippakunnasta sekä kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen Suomen Vapaakristillisestä neuvostosta. Tekstinlukijana avusti eduskunnan puhemies. Musiikista vastasivat kanttori Inka Kinnunen, urkuri Anu Pulkkinen ja Helsingin tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox, joht. Inka Kinnunen sekä Munx Gregoriana, joht. William Häggblom.

Jumalanpalveluksen kolehti kannettiin Yhteisvastuukeräykselle, jonka teemana on tänä vuonna nuorten elämänhallinnan ja mahdollisuuksien parantaminen sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukeminen maailman katastrofien keskellä. Kolehdin kantoivat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan partiolippukuntien partiolaiset. Tilaisuus on katsottavissa tallenteena Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta (linkki tekstin yllä).

Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus

Hiljaa ja huomaamatta

Piispa Kaisamari Hintikan saarna valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa 7.2.2024

Jeesus esitti heille myös tällaisen vertauksen: »Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi maahansa. Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa, se on puutarhan kasveista suurin. Lopulta se on kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.»

Vielä hän esitti heille vertauksen: »Taivasten valtakunta on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jauhoja, koko taikina happani.» (Matt. 13:31-33)

Mitä mietit juuri nyt? Minkälaisin miettein valmistaudut uuteen istuntokauteen? Oletko odotusta ja luottamusta täynnä vai varjostaako mieltäsi pikemminkin huoli työn määrästä tai tämän maan tilasta? Olipa mieli mikä tahansa, olette kaikki ottaneet suuren vastuun tästä yhteiskunnasta, tästä Suomestamme. Kiitos teille jokaiselle siitä.

Den text jag läste ur Matteusevangeliet nyss är kort. Men den är ändå tillräckligt lång, för i texten befinner vi oss alldeles i evangeliets kärna. I centrum för Jesu undervisning står nämligen Guds rike – eller himmelriket, som Matteus kallar det.

Jesus talar mycket om Guds rike – men berättar egentligen ganska lite om det. Genast efter de verser som vi nyss hörde evangelisten skriver: ”Allt detta sade Jesus till folket i liknelser, och han talade enbart i liknelser till dem.” (Matt. 13:34) I Nya Testamentet finns ett stort antal liknelser som Jesus använder om Guds rike. Ett frö och ett surdeg är kanske en av de mest kända.

Vad kan vi veta eller sluta oss till angående Guds rike med hjälp av de liknelser som Jesus använder? Åtminstone tre saker:

Voimme päästellä ainakin kolme asiaa Jumalan valtakunnasta Jeesuksen vertausten perusteella:

Ensinnäkin: Jeesus opettaa, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Eikä ainoastaan lähelle, vaan hän sanoo, että Jumalan valtakunta on meidän keskellämme. (Luuk. 17:21) Tämä on selvästi tärkeää. Jokin on muuttunut ratkaisevalla tavalla Jumalan todellisuuden ja tämän maailman todellisuuden välisessä suhteessa. Jumala ei jää tuonpuoleiseen kaukaisuuteen, ei minkään rajan taakse, vaan tulee keskelle tämän maailman elämää ja arkea, sen riemua ja rikkonaisuutta. Jumalan valtakunta vaikuttaa siellä, missä ihmiseksi syntynyt Jumala, Kristus vaikuttaa ja missä häntä seurataan.

Toiseksi: Jumalan valtakunta ei ole pysähtynyt tila, vaan muutosvoima. Pieneen siemeneen pakatun kasvuvoiman tavoin Jumalan valtakunta vaikuttaa jo tässä maailmassa. Siemen kätketään maahan, muhevaan multaan. Juuri sekoitetaan taikinaan. Se ei vaikuta väkivalloin, vaan hitaasti, hiljaa ja kätkössä. Siellä siemen muuttaa muotoaan, versoo ja vahvistuu, saa puun muodon, antaa suojan ja kodin lukemattomille muille elämän muodoille. Siellä taikina muuttaa muotoaan, kohoaa ja tuoksuu, kunnes se on valmis leivottavaksi. Leipä murretaan ja jaetaan ja se ruokkii lukemattomat nälkäiset. Jumalan valtakunnan ominaisuus ei ole niinkään kasvu, vaan muutos, jakaminen ja uusi elämä.

Lopulta, kolmanneksi, Jumalan valtakunta on ensisijaisesti Jumalan työtä. Kyse ei ole siitä keitä me olemme, vaan siitä kuka Jumala on – ei edes siitä mitä me teemme, vaan siitä mitä Jumala tekee. Ja tähän työhön Jumala kutsuu meitä mukaan, osallistumaan hänen työhönsä tässä maailmassa.

Viime sunnuntaina käynnistyi jokavuotinen Yhteisvastuukeräys. Keräykseen osallistuminen on ollut jo vuosikymmenten ajan merkityksellistä sekä saajalle että antajalla. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan nuoria, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Tämän maailman kriisien ja omien kasvukriisiensä keskellä, nuori tarvitsee vierelleen ystävää tai turvallista aikuista. He tarvitsevat myös yhteiskuntaa, jolla on tahtoa, tarpeellisia rakenteita ja riittäviä resursseja tukea nuorten kasvua – sellaista yhteiskuntaa, jossa tuntuu Jumalan valtakunnan läheisyys ja läsnäolo.

Kutsu osallistua Jumalan valtakunnan työhön, on myös kutsu rukoukseen. Me vastaamme siihen kutsuun kohta tässä jumalanpalveluksessa, kun rukoilemme Isä meidän -rukouksen. Kristityt ovat rukoilleet Jumalan valtakunnan tulemista kahden vuosituhannen ajan. Tälläkin hetkellä sitä rukoillaan ympäri maailmaa, lukemattomilla eri kielillä. ”Tulkoon sinun valtakuntasi.” ”Låt ditt rike komma.” ”Bohtos du riika.”(boohttos tuu riikka) ”Your Kingdom come.”

Mutta mistä me tiedämme, minkälaisen valtakunnan tulemista me rukoilemme, kun rukoilemme näin? Minkälaisiin tekoihin valmistautua, jos seuraamme kutsua liittyä Jumalan valtakunnan työhön? Vanhan testamentin profeetat antavat tästä joitakin viitteitä. Juuri kuulemamme Hoosean kirjan katkelma julistaa oikeudenmukaisuutta, profeetta Miika puhuu rauhasta, jonka koittaessa miekat taotaan auroiksi ja keihäät vesureiksi. (Miika 4:4)

Oikeudenmukaisuus, rauha ja sovinto. Ne kertovat Jumalasta, joka haluaa uudistaa ja parantaa elämää, palauttaa sen sellaiseksi, jollaiseksi sen on luonut. Siksi usko Jumalan valtakuntaan on uskoa Jumalan kaiken kattavaan, kaiken uudeksi luovaan hyvyyteen.

Guds rike är alltså nära, men dolt för oss. Det är fråga om en kraft till förändring som verkar i det fördolda. Det är något som vi ska knäppa händerna och kavla upp ärmarna för – samtidigt som Guds rikes tillkomst i sista hand ändå vilar i Guds egna händer.

Om vi alltså tror att det råder rättvisa, fred och försoning i Guds rike, hur förhåller sig det här till det som vi ser omkring oss? Ser vi det goda som vi som människor och makthavare vill sträva efter och bygga upp, eller ser vi bara misslyckade försök eller obesvarade böner? Vi kan välja vad vi fäster vår uppmärksamhet vid, vad vi vill belysa och vad tona ner. Därför fortsätter bönen: ”Låt ditt rike komma.” Så kan vi förbinda oss vid att – trots våra stapplande steg och våra fumlande – vara med och bidra till att riket kommer. Vi kan förbinda oss vid att se och höra tecknen på rikets närvaro överallt där godhet sås och främjas.

Kutsu katsoa valoon, toivoon ja tulevaisuuteen, on kutsu osallistua Jumalan valtakunnan todellisuuteen. Mitä mielessäsi juuri nyt liikkuukin, millaisin miettein valmistaudutkin alkavaan työrupeamaan, hyvä Jumalan siunatkoon sinua siinä. Huomaat sitä tai et, uskot siihen tai et, Jumala rakentaa valtakuntaansa sinunkin työsi kautta.


Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus
Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus
Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus