16.04. Onneksi olkoon: Patrik, Jalo | Palaute
Tuomiokirkkoseurakunta

Sekasin-chat tukee ja kuuntelee nuoria

07.05.2020, 16:15 /  päivitetty 11.05.2020, 15:39
Poikkeustila heijastuu auttavan Sekasin-chatin keskusteluihin.
Jatkuva kotona oleminen on ahdistanut monia.
Nuori mies rukousnauha kädessään

– Nuoret tulevat chattiin usein mielessään jokin tietty asia, jota lähdetään yhdessä purkamaan. Olen ollut iloinen siitä, kuinka nuori itse saa kipinän lähteä toimimaan asioidensa eteen, joskus jo chatin aikana, kertoo Helsingin seurakuntien Erityisnuorisotyössä (Snellu) työskentelevä psykologi Taina Repo.

Kirkon erityisnuorisotyö on siirtynyt poikkeusolojen myötä verkkoon. Nuorille suunnattu Sekasin-chat päivystää verkossa. Snellu on mukana sen toiminnassa. Koronapandemian myötä yhteydenotot ovat lisääntyneet, kertoo Suomen mielenterveys ry:n verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen.

– Viime vuoden maaliskuussa yhteydenottoja oli 9 200, joista 1 960:een vastattiin. Tänä vuonna yhteydenottoja oli 13 200, joista 2 700:een vastattiin.

Huhtikuu oli vielä kiireisempi. Keskusteluja käytiin runsaat 4 200.

– Pandemian myötä olemme kouluttaneet 300 uutta päivystäjää, Sutelainen kertoo.

Chatissa keskustellaan muun muassa masennuksesta, itsetuhoisuudesta, parisuhdeongelmista ja kiusaamisesta. Poikkeustila heijastuu keskusteluihin.

– On hyvin yksilöllistä, miten kukin tämän tilanteen ottaa. Jotkut nuoret ovat selvästi stressaantuneita siitä, että opinnot ovat siirtyneet kotiin, on ahdistusta ja keskittymisvaikeuksia, Repo toteaa.

Sutelainen arvioi, että 10-12 prosenttia puheluista liittyy jollain tavalla koronaan.

– Oma sairastuminen pelottaa, ja monilla on lähipiirissä ihmisiä, jotka kuuluvat riskiryhmään. Kotona oleminen ahdistaa, samoin koulunkäynnin epävarmuus ja kesätöiden peruuntuminen.

– Kun kriisiaikana on vetäydytty kotiin, voi tuntua turvattomalta tulla sieltä pois, sitten kun rajoituksia aletaan purkaa, Repo pohtii.

– Jos pelot ovat voimistuneet niin, ettei uskalla lähteä ulos enää ollenkaan, voidaan miettiä yhdessä, miten turvallisuuden tunnetta voi asteittain lisätä.

Teksti: Ella Luoma