Seurakuntaneuvosto katsoo, että päätös on tehty ilman riittäviä perusteita, ja pyytää tuomiokapitulia tutkimaan päätöksensä oikeellisuuden. Seurakuntaneuvoston näkemyksen mukaan riittäviä perusteita poiketa seurakunnan esityksestä ei ole esitetty.

Mistä on kyse?

Kirkkojärjestyksen tulkintaohjeen mukaan tuomiokapituli voi poiketa seurakunnan esityksestä vaalitavasta vain erityisestä syystä ja päätöksen tulee perustua seurakunnan tarpeeseen. Tässä tapauksessa tuomiokapituli ei ole osoittanut tällaista erityistä syytä. Päinvastoin se on ottanut seurakunnan pyynnössään ilmaisevat tarpeet osaksi omaa päätöstään, mutta tehnyt siitä silti vastakkaisen johtopäätöksen.

Seurakuntaneuvosto katsoo, ettei päätös noudata lainsäätäjän tarkoitusta eikä aiempaa hallintokäytäntöä. Muiden tuomiokirkkoseurakuntien ja Helsingin hiippakunnan omassa historiassa seurakunnan esitys on poikkeuksetta ollut päätöksen perusteena – 2018 edellisen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran vaalissa välillinen vaalitapa päätettiin oleellisesti samoilla perusteilla.

Miksi välillinen vaali?

Seurakuntaneuvosto päätti keväällä 80 % äänten enemmistöllä ehdottaa välillistä vaalitapaa, koska se mahdollistaa kaikkien viranhakijoiden laajaan pätevyysarviointiin perustuvan johtajavalinnan. Tuomiokirkkoseurakunta tarvitsee osaavaa hallinnon ja henkilöstön johtajaa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kyvyssä vastata taloudellisiin haasteisiin kirkkoherran rooli strategisena johtajana ja seurakuntalaisten tarpeiden tunnistajana korostuu entisestään.

Välillinen vaalitapa mahdollistaa hakijoiden perusteellisen arvioinnin ja paremman kokonaisarvion johtamiskyvystä – tämä ei ole kirkollisen demokratian vastakohta, vaan osa sen toteutumista. Seurakuntalaiset valitsevat luottamushenkilöt, jotka ovat päätöksestä vastuussa.

Kirkollinen demokratia ei ole sanahelinää

Seurakuntaneuvosto on sitoutunut läpinäkyvään, avoimeen ja vuorovaikutteiseen kirkkoherran valintaan. Vaalitapaa ei tule käyttää viestinä suuntaan tai toiseen – vaan välineenä löytää paras mahdollinen johtaja seurakunnalle. Demokratiaan kuuluu myös se, että paikallista harkintaa ja asiantuntemusta kunnioitetaan.

Pidämme tuomiokapitulin päätöstä huolestuttavana myös koko kirkon kannalta. Jos jatkossa seurakunnan perustellusta esityksestä voidaan poiketa ilman erityisiä syitä, mitä tämä tarkoittaa kirkkoherran vaalien oikeusvarmuuden ja seurakunnan itsehallinnon näkökulmasta?

Lisätietoja:

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Lari Ahokas, puh. 045 618 8880, lari.ahokas@iki.fi