Terminä neuropsykiatrinen kirjo, nepsy, on monille vieras. Mistä puhumme, kun puhumme nepsyoireista?

– Nepsy tarkoittaa yleisesti neuropsykiatrian kirjon ihmistä, jolla on neurologisia ja mahdollisesti psykiatrisia oireita, jotka kietoutuvat yhteen, Anne kertoo.

Nepsyoireet eivät tule tyhjästä

Annen mukaan taustalla on aina synnynnäisiä ja kehityksellisiä poikkeavaisuuksia. Nepsyoireyhtymiksi määritellään yleensä ADHD ja ADD, autisminkirjon häiriöt, kielelliset erityisvaikeudet, Tourette sekä OCD. Aistiherkkyydet liittyvät usein nepsyoireisiin.

– Koska kyseessä ovat synnynnäiset kehitykselliset poikkeavuudet, eivät nepsyoireet yhtäkkiä vain tule jostakin, Anne muistuttaa.

Toisaalta ympäristö ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, miten nepsyoireet näyttäytyvät. Jos elämäntilanne on hyvä ja ympäristö tukee lasta riittävästi, eivät nepsyoireet välttämättä näy.

– Tarvitseeko esimerkiksi autistista ihmistä muuttaa vai olisiko ympäristön syytä joustaa enemmän, miettii Anne.

Nepsyperheille tarjolla apua

Miten nepsyhaasteiden kanssa painivaa perhettä voi tukea? Mistä voi saada apua?

– Neuvola tai kouluterveydenhuolto ovat paikkoja, joissa näistä kannattaa alkuun keskustella, Anne vinkkaa.

Usein struktuurit tukevat nepsylasta sekä kotona että koulussa. Asioiden tekemistä voi helpottaa kuvien käyttäminen tai käsin näyttäminen.

– Monien eri aistireittien käyttäminen auttaa lasta usein ymmärtämään asian paremmin. Esimerkiksi ei sanota vain, että mene pesemään hampaat, vaan näytetään kuvia hampaiden harjaamisesta, Anne havainnollistaa.

Tärkeää on kehua lasta ja antaa myönteistä palautetta.

– Lisäksi musiikki voi auttaa keskittymisessä, Anne vinkkaa.

Perhe voi saada oman nepsyvalmentajan, joka auttaa ja tukee perhettä. Myös mahdollinen lääkitys tai soveltuva terapia voivat auttaa niin nepsyä kuin lähipiiriäkin.

– Vaikka lapsen kohdalla ei olisi kysymys nepsyoireista, voidaan perheessä muuttaa toimintoja, jos tietyt tilanteet aiheuttavat aina haasteita. Kukaan ei tee tarkoituksella ikäviä asioita. Tärkeää olisi selvittää taustalla vaikuttava syy, Anne sanoo.

Täydellisyydestä voi tinkiä

Anne Pangrahi-Herler muistuttaa armollisuudesta omaa itseä kohtaan vanhempana. Aina ei tarvitse jaksaa.

– Kaiken ei tarvitse olla täydellistä eikä mennä tietyn kaavan mukaan. Apua kannattaa aina pyytää. On myös hyvä muistaa, että lapsella tapahtuu koko ajan luontaista kehittymistä hänen kasvaessaan.

Teksti: Remo Ronkainen

Kuva: Timo Pekka Kaskinen

Kuvateksti: Tammisalolainen Anne Panigrahi-Herler vaikuttaa Roihuvuoren seurakuntaneuvostossa vuoden 2023 alusta.