24.04. Onneksi olkoon: Pertti, Albert, Altti | Palaute | På svenska | In English

Roihuvuoren seurakunta

Surusta iloon – mitä pääsiäisen pyhät tarkoittavat

Roihuvuoren seurakunta

12.04.2019, 10:55
Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhlapyhä. Oikeastaan kyseessä on juhlapyhien sarja, joka alkaa kiirastorstain iltana ja jatkuu toiseen pääsiäispäivään. Jumalanpalveluksissa on omat pääsiäisajan perinteensä.

Monilla on kodeissa omia pääsiäisperinteitä, kuten rairuohoa, narsisseja tai muita ylösnousemukseen ja uuteen elämään viittaavia koristeita. Juhlaruokana voi olla muun muassa värjättyjä kananmunia, lammasta ja pashaa.

Kirkon pääsiäisajan juhla alkaa kiirastorstain iltana, jolloin vietetään ehtoollista. Silloin muistetaan, miten Jeesus viimeisenä iltanaan aterioi ystäviensä kanssa ja asetti pyhän ehtoollisen Jumalan perheväen yhteiseksi ateriaksi. Pääsiäistä edeltävän paastonajan merkiksi alttarilla on violetti liina. Violetti on katumuksen ja odotuksen väri.

Kiirastorstain iltana alttarilla on erityisen paljon kynttilöitä, tavallisten alttarikynttilöiden lisäksi siellä on 12 pientä kynttilää muistuttamassa opetuslapsista ja yksi vähän korkeampi kynttilä muistuttamassa Jeesuksesta.

Alttari peittyy mustaan

Kiirastorstain illan jumalanpalveluksessa on murheellisen odotuksen sävy. Jeesus tiesi, että pian hänet vangitaan ja surmataan.

Iltamessussa onkin hyvin vaikuttava loppu. Ehtoollisenvieton jälkeen alttarilta sammutetaan ensin yksi kynttilä, se muistuttaa Juudas Iskariotin, Jeesuksen kavaltajan, lähdöstä opetuslapsijoukon keskeltä. Hetken kuluttua sammutetaan kaikkien opetuslasten kynttilät, kukaan heistä ei jaksanut rukoilla Jeesuksen kanssa Getsemanen puutarhassa.

Kiirastorstain iltamessun lopussa luetaan psalmi 22, sama psalmi, jota Jeesus rukoili kärsimyksensä keskellä. Psalminluvun aikana alttarilta tyhjennetään kaikki ehtoollisvälineet, kukat ja kynttilät. Alttari puetaan mustaan vaatteeseen, surun väriin, odottamaan pitkäperjantaita.

Laajasalon kirkossa koko alttarikaide peittyy mustaan kankaaseen. Alttarille jää vain risti ja Jeesusta kuvaava kynttilä, pieni valo pimeyden keskellä.

Kun psalmi päättyy, seurakunta laulaa virren 77 ”Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se…”. Urut ovat hiljaa ja kirkko hämärä.

Viisi punaista ruusua

Pitkäperjantai on Jeesuksen kuoleman päivä. Yleensä pitkäperjantaina ei vietetä ehtoollista, se on surun päivä. Silloin muistetaan Jeesuksen uhria kaikkien meidän puolestamme. Alttari on puettu mustiin ja pappikin voi olla mustassa puvussa, ilman valkoista albaa.

Alttarilla on viisi punaista ruusua muistuttamassa Jeesuksen haavoista. Alttarilla tai sen edessä voi olla myös yksi Jeesusta kuvaava kynttilä, joka palaa jumalanpalveluksen alkuosassa. Kun evankeliumista luetaan, miten Jeesus antoi henkensä, kynttilä puhalletaan sammuksiin.

Pitkäperjantain jumalanpalveluksessa vuorottelevat pitkät Raamatun kuvaukset Jeesuksen kärsimisestä ja kuolemasta, erityiset pitkäperjantain rukoukset ja virret, jotka lauletaan ilman säestystä. Joskus kirkossa on erityinen isokokoinen risti muistuttamassa Jeesuksen rististä.

Kun evankeliumista luetaan, miten Jeesus antoi henkensä, kynttilä puhalletaan sammuksiin.

Totisesti ylösnoussut!

Roihuvuoren kirkossa vietetään pääsiäisyön messua, joka alkaa myöhään pääsiäislauantain iltana. Messu alkaa pimeässä kirkossa. Alttarilla on pitkäperjantain jäljiltä musta kangas ja viisi punaista ruusua.

Aluksi muistellaan Jumalan suurta pelastussuunnitelmaa luomisesta alkaen. Sitten valo alkaa kajastaa; iso pääsiäiskynttilä sytytetään ja kannetaan kirkon eteen. Valo leviää ihmiseltä ihmiselle, kun kaikki messuun osallistujat saavat tulen omaan pieneen tuohukseensa, ohueen mehiläisvahakynttilään.

Alttarin mustat kankaat viedään pois ja alttarille tuodaan ylösnousemuksen juhlan merkiksi valkoiset kankaat, isot alttarikynttilät, kukat ja ehtoollisvälineet. Urut alkavat soida ja hämärä väistyy, kun kirkkosalin valaistus otetaan käyttöön.

Pääsiäisen myötä paastonaika on päättynyt, joten messussa on taas kiitosvirsi ja ylistys mukana. Juhla saa alkaa!

Pääsiäisyön messussa on mukana paljon vanhaa perinnettä. Roihuvuoren messussa luetaan usein 300–400-lukujen vaihteessa syntynyt Johannes Krysostomuksen pääsiäissaarna. Pääsiäisyön perinteeseen kuuluu myös erityinen kasteen muistamisen rukous ja uskontunnustuksen jälkeen yhdessä lausuttu sitoumus.

Pääsiäisyönä messu päättyy riemulliseen tervehdykseen: Kristus on ylösnoussut! Pappi johtaa kolme kertaa tervehdyksen ja seurakunta vastaa yhtä riemulla: Totisesti ylösnoussut! Kun messu päättyy, vuorokausi on vaihtunut. Roihuvuoren kirkossa on yömessun jälkeen tarjolla vielä pientä juhlaruokaa koko messuväelle.

Pääsiäiskynttilä palaa

Roihuvuoren kirkossa pääsiäisen vietto jatkuu pääsiäisaamun perhemessulla. Messussa kuuluu pääsiäisen riemu, ohjelma on suunniteltu perheen pienimpien ehdoilla ja messun päätteeksi lapset saavat etsiä kirkkoon piilotettuja pääsiäismunia. Viime vuosina pääsiäisaamun perhemessu onkin ollut täynnä kaikenikäisiä juhlijoita.

Laajasalon kirkossa pääsiäisaamuna alttari on jo valmiiksi puettu valkoisiin. Alttarilla on kuusi kynttilää suuren juhlan merkiksi ja kauniit kukat. Messussa otetaan käyttöön uusi iso pääsiäiskynttilä, joka saa paikkansa ensin lukupulpetin ja myöhemmin kastepöydän vieressä.

Pääsiäiskynttilää poltetaan kaikissa kirkon tilaisuuksissa helluntaihin asti. Sen jälkeen käyttö vähenee, helluntain jälkeen pääsiäiskynttilä palaa kasteitten ja hautajaisten aikana.

Valkoinen juhlaväri säilyy alttarilla monta viikkoa, pääsiäisaika jatkuu kirkossa helluntain aattoon asti.

Anja Nurminen
Roihuvuoren seurakunnan pappi