18.05. Onneksi olkoon: Erkki, Eero, Eerik, Eerika, Eerikki, Erkka | Palaute
Roihuvuoren seurakunta

Kari Laaksosen 38 vuotta Roihuvuoren seurakunnassa

Roihuvuoren seurakunta

05.05.2021, 10:31
Pitkäaikainen pappimme Kari Laaksonen on jäämässä kesällä eläkkeelle. Mitä kaikkea vuosiin mahtuu, ja mitä ajatuksia elämänmuutos herättää?
Roihuvuoren srk pappi Kari Laaksonen kohottaa kahvikuppia Laajasalon kirkon aulassa tumma puku yllään. Kuva: Marko Anttila

- Siivoaminen on aikaa vievää puuhaa, kun työhuoneen kaappeihin on kertynyt tavaraa lähes 38 vuoden ajalta.

Näin miettii Kari Laaksonen, joka on jäämässä eläkkeelle kesäkuun alussa. Työt hän aloitti Roihuvuoressa 1983, ja Laajasalon aluekappalaiseksi hänet valittiin 2001. Laajasalon kirkko valmistui kaksi vuotta myöhemmin, ja sen myötä toiminta laajeni vauhdilla.

Hoksasin pian, etten halua lähteä täältä muualle kuin eläkkeelle.

Kirkko ja suomalainen yhteiskunta ovat noina vuosina muuttuneet paljon.

- Nuorten elämässä on isoja haasteita, esimerkiksi kun perustetaan perhettä. Uskaltaako tähän maailmaan hankkia lapsia? Paineet ja vaatimukset ovat kasvaneet työelämässä ja vapaa-ajallakin, eikä niistä kukaan selviä enää yksin, Laaksonen pohdiskelee.

- Kirkolla on tässä valtava tilaisuus tulla rinnalle. Seurakunnan tulee tarjota mahdollisuus kokea vakauttavaa yhteyttä. Ihminen saa olla sellainen kuin on. Jumala katsoo meitä säälien ja lohduttaen.

Suurin tehtävämme maailmassa on olla toisillemme avuksi, lohduksi ja iloksi.

Viimeisinä lukiovuosina lentopalloilu sarjatasolla sekä kuntoilu ja toiminta seurakuntanuorissa veivät nuorelta mieheltä niin paljon aikaa, että hänestä tuntui mahdottomalta päästä ylioppilaaksi. Valkolakki tuli, mutta ajatus jumppamaikan urasta muuttui yllättäen.

- Pappisuralle lähtemiseeni vaikutti näky, jonka eräs ihminen oli kertonut isälleni. Tuossa näyssä valmistuin papiksi. Siitä kuultuani pyrin teologiseen tiedekuntaan.

Kari Laaksonen on työskennellyt koko työuransa Roihuvuoren seurakunnassa.

- Olin armeijassa, kun sain kirkkoherra Väinö Karhumäeltä yllättäen kutsun Roihuvuoren seurakuntaan, Laaksonen kertoo.

Kari Laaksonen kastaa Taina ja Pasi Tonterin Elina-tyttären 23.2.1997. Kuva: Tonterien perhealbumi
Sadat kasteet ovat olleet Kari Laaksoselle ihana osa papin työtä. Kari kastoi Taina ja Pasi Tonterin Elina-tyttären 23.2.1997. Kuva Tonterien kotialbumista.

- Minusta ei tullutkaan kansanopiston opettaja vaan seurakuntapappi. Päivääkään en ole katunut. Minulla on ollut turvallinen tunne, että Jumala on suunnitellut minulle tämän homman. Olen saanut toimia kutsumustehtävässä.

Yhteisön rakentaja Laajasalossa

Kari Laaksonen tunnetaan ja häntä arvostetaan seurakunnan alueella.

- Kirkolliset toimitukset, kasteet, vihkimiset ja hautajaiset ovat tarjonneet ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä lähelle ihmisiä ja elää heidän tärkeissä hetkissään. Tutulla papilla on tuntunut olevan merkitystä ihmisille.

Roihuvuoren srk-nuoria 1980-luvun lopulla yhteiskuvassa. Kuva: Roihuvuoren srk arkisto.
Kari Laaksonen (keskellä eturivissä), Arja Vaulas, Mauno Juvonen ja Jorma Karanko nuortenillassa Laajarannassa 1980-luvun lopulla. Kuva: Roihuvuoren seurakunnan arkisto.

- Olin aluksi rippikoulupappi ja sen jälkeen nuorisopappi. Pääsin vetämään seurakunnan koulujaostoa, jossa oli mukana opettajiakin. Pidin viikoittain päivänavauksia ja toimin tukioppilaiden kouluttajana. Roihuvuoren aluepappina vastuullani olivat lapset sekä yhteydet päiväkoteihin. Yhdessä mietittiin, mitä lasten hyväksi voitaisiin tehdä.

Karin kelkkaan ovat monet yhteistyökumppanit lähteneet mielellään mukaan. Hän on osoittautunut taitavaksi yhteistyön rakentajaksi Laajasalon alueella, ja toiminut parikymmentä vuotta Laajasalo-Degerö Seuran johtokunnassa tapahtumatoimikunnan puheenjohtajana.

- Laajasalossa on ollut luontevaa ja helppoakin rakentaa yhteisöllisyyttä.

Naapurikassikeräys Saaren kauppakeskuksessa. Keskellä Kari Laaksonen ja Kristiina Selin. Kuva: Outi Jaakkola
Naapurikassikeräys kauppakeskus Saaressa vuonna 2020 onnistui yli odotusten. Keskellä Kari Laaksonen ja keväällä 2020 eläkkeelle jäänyt diakoniatyöntekijä Kristiina Selin. Kuva: Outi Jaakkola.

Kirkolla ovat kokoontuneet myös monet eri järjestöt ja seurat. Yhdessä heidän kanssaan olemme esimerkiksi jakaneet yli kaksi tuhatta tervetuliaiskassia uusille kruunuvuorenrantalaisille. Kasseissa on ollut mukana kutsu brunssille kirkolle. Uusille seurakuntalaisille on järjestetty kesäisin myös kutsuristeily.

Tukena perhe ja innostunut työtiimi

Alueen uudistuminen on vienyt Kari Laaksosta uusien asioiden äärelle, miettimään mitä voisi tehdä ja kehittää.

- Ihmiset kiinnostavat minua, ja työalavastuiden vaihtuminen on auttanut työssä. Yksi jaksamisen avain on ollut hyvä työtiimi. Hyvä yhteishenki ja yhdessä tekeminen on hitsannut meitä työntekijöitä yhteen. Jos olisin joutunut toimimaan yksin, olisin varmaan jo muualla.

- Myös koti on ollut minulle aina suuri voimanlähde, sekä lapsuudessa ja nuoruudessa että työelämän aikana. Isältäni kyseltiin aikoinaan, mistä hän iloitsee elämässä. Vastaus kuului: vaimosta ja pojista perheineen. Vastaisin samalla lailla.

Innovatiivinen keräyspäällikkö

Diakoniapappina Kari Laaksonen sai vuosia sitten hoidettavakseen yhteisvastuukeräyspäällikön tehtävän. Hän on vahvasti vaikuttanut siihen, että Roihuvuoren seurakunnassa Yhteisvastuukeräyksen tulos on usein ollut Helsingin suurin ja parhaita koko Suomessa.

Yhteisvastuukeräyspäällikkö Kari Laaksonen liivit päällä ja keräyslipas kädessä seisomassa Laajasalon kirkon ovella. Kuva: Marko Anttila
Kari Laaksonen on toiminut lukemattomia kertoja seurakunnan Yhteisvastuukeräyspäällikkönä. Kuva: Marko Anttila.

-Ilman vapaaehtoisen Ritva Pykäläniemen suurta panosta en olisi tullut toimeen, hän kiittää seurakunta-aktiivia.

- Järjestin ensimmäisen Yhteisvastuukonsertin 30 vuotta sitten Laajasalon koululla. Vetonauloina olivat Mikko Kuustonen ja koulun opettaja Petri Laaksonen sekä koulun kuoro ja orkesteri. Kuoron pojista syntynyt Könsikkäät-kuoro on sittemmin pitänyt joka vuosi kirkolla Yhteisvastuukonsertin, joissa on solisteina ollut monia tunnettuja artisteja. Taiteilijat ovat ilolla antaneet konserttien kautta panoksensa auttamiseen ulkomailla ja kotimaassa.

- Vuosien ajan Euron päivä –tapahtumaan on osallistunut yli sata henkeä, sekä vapaaehtoisia että työntekijöitä, Laaksonen kertoo edelleen innostuneena.

- Ratkaiseva panos Euron päivän tuloksen kannalta ovat olleet ne lahjoitukset, joita alueen kauppiaat, muut yrittäjät ja yksityiset henkilöt ovat antaneet. Olemme saaneet korvauksetta loimulohet ja makkarat ja paljon muuta. Ihmisillä on ollut suuri halu auttaa.

Sydäntä lähellä Peeteli ja Tyrö

Laajasalon kirkon aulakahvion tuotto on mennyt viime vuosina Peetelin seurakunnan ylläpitämälle lastenkodille Tallinnaan. Kari Laaksonen aikoo jatkossakin käydä aulakahviossa, jonne hän suunnittelee hurauttavansa nopeasti sähköpyörällä, joka on hankintalistalla.

Peetelin lastenkodin lapsia Tallinnassa tutkimassa lahjoitettuja koulutarvikkeita. Kuva: Roihuvuoren srk arkisto
Lapset hakemassa Peetelin kirkolta koulutarvikkeita. Kuva: Roihuvuoren seurakunnan arkisto.

-Peeteli tulee jäämään elämääni samoin kuin yhteydenpito rakkaaksi tulleeseen Tyrön seurakuntaan Inkerinmaalla. Sinne olen vetänyt avustusluontoisia bussimatkoja vuodesta 1995 yhteistyössä Malmin ja Mikaelin seurakuntien kanssa. Ihmiset Tyrössä ja Peetelissä ovat tulleet tutuiksi, ja haluan jatkaa heidän tukemistaan.

Roihuvuoren srk ryhmä tutustumassa Peeteln lastenkotiin. Ihmisiä ulkona ja matkanjohtajana Kari Laaksonen. Kuva: srk:n arkisto.
Roihuvuoren seurakuntalaiset ovat monin tavoin tukeneet vaikeista oloista tulleita lapsia Peetelistä. Matkanjohtajana Kari Laaksonen. Kuva: Roihuvuoren seurakunnan arkisto.
Peeteli on pieni seurakunta, jolla on suuri sydän.

Kari Laaksosen vaimo Sari on työelämässä vielä pitkään, joten miehelle jää aikaa harrastuksille. Yhdessä tekemisestä olisi muutenkin vaikea luopua.

-Tiedän myös kokemuksesta, että esimerkiksi Euron päivään ja muihin Yhteisvastuukeräyksen tempauksiin tarvitaan paljon tekeviä käsiä, Laaksonen pohtii.

-Eläkkeellä pystyn myös auttamaan enemmän Seinäjoella asuvaa äitiäni.

Kari Laaksonen katsoo pitkäaikaista työhuonettaan mietteliäänä.

- Tässä kaapin päällä on ollut appeni Ossi Pesosen tekemä veistos, joka kuvaa äitiä pieni lapsi sylissään. Seinällä on edesmenneen laajasalolaisen taiteilija Maija Lohikosken maalaamat kaksi taulua, joista toinen kuvaa oliivipuuta ja toinen merelle avautuvaa ovea. Nyt ne viittaavat ajankohtaisesti toivoon ja kutsuvat johonkin uuteen.

Teksti: Timo Pekka Kaskinen