24.05. Onneksi olkoon: Tuukka, Touko | Palaute | På svenska | In English

Paavalin seurakunta

Sacred music festival täytti konserttisalit

25.09.2018, 13:52 /  päivitetty 25.09.2018, 20:55
Ensimmäistä kertaa järjestetty festivaali löysi runsaasti eri ikäistä yleisöä.

Festivaali Sacred Music Helsinki järjestettiin 20.–23.9.2018. Tapahtuman tarkoituksena oli tutustuttaa yleisöä eri uskontojen piirissä esitettävään musiikkiin sekä ulkomaalaisten että kotimaisten yhtyeiden, kuorojen ja solistien esittämänä. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisa. Iranilaisvieras Ali Ashgar Rahimin musiikki nivoi yhteen festivaaliohjelman.

Festivaaliin kuului neljä iltakonserttia, koululais- ja päiväkotikonsertit, rauhanpäivän seminaari ja elokuvia.

Pääkonserttien esiintyjät ovat Akkarai Sisters Intiasta, Ali Ashgar Rahimi, yhteiskonsertissa Histan Veisaajat ja Nefes sekä Freilach mit Kneidlach. Kaikki konsertit pidettiin kulttuurikeskus Caisan uusissa tiloissa Kaikukadulla. Salissa oli tiivis tunnelma.

Sprituaalisuus välittyi musiikissa

Festivaalin taiteellinen johtaja, seurakuntayhtymän musiikkisihteeri Jukka Ahokas piti konsertteja onnistuneina.

”Akkarai Sisters vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa. He olivat hyvin virtuoosimaisia ja todella lahjakkaita muusikoita. Tämä oli minulle ensimmäinen näin pitkä karnaattisen musiikin konsertti”, Ahokas kertoo.

Hänen mukaansa konsertissa kuuli musiikin hengellisyyden. Intialaisen musiikin tuntija, säveltäjä Eero Hämeenniemi kertoikin jo ennen konserttia, että Etelä-Intian musiikki on lähes aina luonteeltaan uskonnollista.

Iranista tullut Ali Ashgar Rahimi oli Suomessa monta päivää. Hän esiintyi yhteensä viidessä tilaisuudessa: päiväkotilasten konsertissa, kahdessa koululaisten konsertissa, kansainvälisen rauhanpäivän seminaarissa ja omassa pääkonsertissaan perjantai-iltana.

Rahimi soitti tanbur-luuttua soolona. Ahokkaan mukaan hänen musiikista välittyi voimakkaasti spirituaalisuus.

Lauantain konsertissa esiintyivät yhteiskonsertissa suufilaisesta musiikkiperinteestä ammentava Nefes ja Histan veisaajat -kuoro. Heillä oli kaksi yhteistä numeroa. Konsertin avasi herännäisten virsi Herraa hyvää kiittäkää, jossa Nefes säesti kuoroa. Tämän jälkeen Nefes soitti pääasiassa turkkilaisen Yunus Emren runoihin sävellettyjä kappaleita. Emre kirjoitti runojaan 1200-luvun loppupuolella. Niissä yhdistyi islamilainen filosofia ja mystiikka.

Tauon jälkeen Histan veisaajat lauloivat suomalaisesta virsiperinteestä lauluja, jotka kuoron mielestä toivat esille kristillistä mystiikkaa. Sitä, miten ihminen kaipaa täydelliseen rakkauteen: yhteyttä Jumalan, oman itsensä ja ympäröivän luomakunnan kanssa. Konsertin päätti suufilainen laulu Askin aldt benden beni, jossa Histan veisaajat lauloivat Nefesin säestämänä.

Sunnuntain Freilach mit Kneidlach -yhtyeen konsertti toi monipuolisesti esille Itä-Euroopan juutalaisten musiikkiperinnettä. Osa kappaleista oli hidasta ja haikeaa ja osa reippaampaa. Yleisö kuunteli innostuneesti, viimeisessä kappaleessa jopa lauloi kertosäkeen mukana. Klezmer-musiikkia on soitettu paljon häihin liittyvissä juhlissa, siksi monet kappaleet liittyivät naimisiin menoon. Mukana oli myös hasidi-juutalaisten sanatonta laulua, kuin rukousta.

Kasvua dialogiin pienille ja isoille

Lisäksi viikon kuluessa järjestettiin konsertteja alle kouluikäisille lapsille ja koululaisille. Paavalin kirkossa pidettyyn konserttiin oli ilmoittautunut yli kuusisataa päiväkoti-ikäistä ja heidän hoitajiaan. Lapset vaelsivat päiväkotiryhmänsä kanssa kuuntelemassa ympäri kirkkoa kolmesta eri uskonnollisesta perinteestä tulevaa musiikkia. Kirkossa esiintyivät hindustanilaista musiikkia esittänyt laulaja Piali Mitra muusikkoystäviensä kanssa, Ali Ashgar Rahimi ja kristillistä lauluperinnettä edustava Hili Vuoren ja Johanna Korhosen Vox Silentii. Lapset jaksoivat kuunnella ja kiertää kirkossa aivan hiljaa.

Festivaaliin liittyi myös Rauhanpäivän juhlaseminaari, joka oli samalla professori emeritus Reijo E. Heinosen 80-vuotis juhlaseminaari. Helsingin yliopiston ja Helsingin seurakuntien Avoimet hankkeen koordinoimassa seminaarissa puhuivat muun muassa professorit Arto Kallioniemi, Kirsti Lonka sekä Martin Ubani sekä Reijo E. Heinonen. Seminaarin puheissa käsiteltiin globaalia etiikkaa ja rauhankasvatusta.

"Turvallisuutemme ja kestävä kehitys edellyttävät eettisen tietoisuutemme kehitystä globaaliksi vastuuksi kokonaisuudesta. Turvallisuutemme perusta on eettinen", totesi Heinonen.

Seminaarissa kuultiin musiikkia eri uskonnoista. Erja Varis Uskot ilman rajoja -yhdistyksestä soitti tiibetinbuddhalaisia kristallikulhoja dialogissa inspiroiden Ali Ashgar Rahimin kanssa ja Marko Näätänen myöskin Uskot ilman rajoja -yhdistyksestä resitoi Mahabharatasta niin sanotun Kultaisen säännön.

Festivaalista jäi Ahokkaalle hyvä kokemus:

”Kun tällainen festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa, vähän aina jännittää, löytääkö yleisö paikalle”.

Ainakin iltakonsertteihin ei olisi enää mahtunut enempää kuulijoita.