”Saimme juuri sellaisen juhlan kuin toivoimme!” Kasteperheet antoivat positiivista palautetta

”Saimme juuri sellaisen juhlan kuin toivoimme!”

”Aivan MAHTAVA kokemus ja aivan IHANA kastepappi. Kiitos vielä kerran”

”Kastejuhla oli ihana tilaisuus. Pappi oli todella mukava ja hänen läsnäolo teki juhlasta lämminhenkisen ja sopivalla tavalla rennon.”

”Kaikki sujui oikein mainiosti.”

Sujuvuus, tunnelma ja läsnäolo tärkeitä

Yllä olevan kaltaisia kommentteja saimme lukuisia, kun kysyimme kevään ja kesän 2025 kasteperheiltä palautetta ja kokemuksia kastejuhlasta ja sen käytännön järjestelyistä.

Kyselyyn vastasi 45 perhettä, 60 % kevään ja kesän kasteperheistä.

Kasteista yli 80 % järjestettiin kirkossa tai muussa seurakunnan tilassa, loput olivat pääosin kotikasteita.

Kasteperheet olivat keskimäärin erittäin tyytyväisiä kastetilaisuuteen. Perheet saivat arvioida tilaisuuden onnistumista asteikolla 1-5. Keskiarvoksi tuli arvosana 4,6 eli erinomainen.

Perheiden kokemukseen vaikutti monen kohdalla käytännön järjestelyjen sujuvuus, tilaisuuden tunnelma, mahdollisuus vaikuttaa tilaisuuden sisältöön sekä papin läsnäolo ja taito kohdata ihmisiä lämpimästi ja helposti lähestyttävästi.

Yksittäisillä vastaajilla kokemusta haittasi esimerkiksi se, ettei pappi osallistunut kastekahveille tilaisuuden jälkeen tai että kirkon varaaminen itselle sopivaan ajankohtaan ei onnistunut. Joillekin tuli yllätyksenä se, ettei kastetilaisuuteen saanut mukaan kanttoria, kuten vaikkapa avioliittoon vihkimiseen tai hautaan siunaamiseen.

Kastepäivä on helppo tapa järjestää ristiäiset

Huhtikuussa Maunulan kirkolla järjestettiin matalan kynnyksen kastepäivä, jossa seurakunta tarjosi kastejuhlaan osallistuville kakkukahvit, eikä perheiden ei tarvinnut itse järjestää erillisiä kastejuhlia.

Kastepäivä sai paljon kiitosta, sillä se sujuvoitti lapsiperheiden kiireistä arkea.

Kokeilua onkin tarkoitus jatkaa, ja seuraava kastepäivä järjestetään lauantaina 31.1.2026. Tässä lisätietoa kastepäivästä.

Kasteen perinteet ovat murroksessa

Lapsen kastaminen on ollut pitkään Suomessa luonteva, lähes itsestään selvä tapa liittyä sukupolvien ketjuun ja toivottaa lapsi tervetulleeksi perheeseen ja sukuun. Samalla vanhemmat ovat halunneet tarjota lapselle sitä samaa hyvää, jota ovat itse joskus saaneet. On ollut tärkeää, että lapsi kuuluu samaan yhteisöön kuin vanhempansakin.

Kasteperinteen muutokseen on monia syitä:

Monikulttuurisuuden lisääntyminen on tuonut perheiden sisälle keskustelua siitä, kumpaa vanhempaa lapsi seuraa uskonnollisessa viitekehyksessä.

Lisäksi monelle nuorelle aikuiselle uskonnollisten perinteiden merkitys on vähentynyt. Nykyään moni saattaakin tuoda lapsen kastettavaksi, koska se on esimerkiksi isovanhemmille tärkeää.

Osa toivoo, että lapsi saa myöhemmin elämässään itse päättää, haluaako liittyä kirkkoon vai ei. Tämä linjaus on monen kohdalla siirtänyt kasteen rippikoulun yhteyteen. Vuonna 2025 noin 30 nuorta kastettiin rippikoulun yhteydessä Oulunkylän seurakunnassa.

Lisätietoa kasteeseen liittyvistä tutkimuksesta ja kasteen teologiasta löytyy kirjasta Kasteen poluilla. Kirja on saatavilla verkosta: Kasteen polulla. Kasteen ja kummiuden teologiaa ja käytäntöjä