02.05. Onneksi olkoon: Viivi, Vuokko | Palaute
Meilahden seurakunta

Piispa Mari Leppänen Kalliossa: Julkisuudessa saisi näkyä enemmän kristillistä puhetta ja kannanottoja

25.01.2024, 17:27 /  päivitetty 26.01.2024, 10:36
”Usko on ollut elämän peruskallio, joka on vaikuttanut kaikkeen elämässäni”, Turun piispa Mari Leppänen kuvaa tietään piispaksi Kallion kirkossa. Hengellinen lapsuudenkoti ja lapsuudesta asti hengellisenä ihmisenä kasvaminen ovat olleet merkittäviä tekijöitä siinä, miksi Leppänen on tänään Turun piispa.

Mari Leppänen on toiminut Turun arkkihiippakunnan piispana kolme vuotta. Tästä teemasta häntä haastatteli kirkkoherra Riikka Reina 25.1. Kallion kirkossa Torstaina iltapäivällä -tilaisuudessa.

”Kirkossa saa tehdä merkityksellistä työtä ja olla mukana viestittämässä hyvää sanomaa”, Leppänen kertoo kirkon palvelukseen johtaneesta urapolustaan.

Leppänen myöntää, että hänen teologinen polkunsa ei ole kovin pitkä; hän tulikin kirkkoon töihin ensin viestinnän tehtäviin. Pappeuskaan ei ole ollut Leppäselle itsestään selvä valinta.

Kallion seurakunta koko Suomelle tärkeä esimerkki

Leppänen näkee, että piispan työn kolme tärkeintä osa-aluetta ovat ensinnäkin seurakuntien kanssa tehtävä työ, sekä toiseksi hallinnolliset tehtävät. Kolmanneksi tärkeäksi tehtäväksi hän näkee osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Piispa Leppänen on vieraillut hiippakuntansa kaikissa 37 seurakunnassa.

”Päällimmäiseksi tunteeksi vierailuista jäi ilo ja kiitollisuus siitä työstä, mitä seurakunnissa ruohojuuritasolla tehdään. Kirkko on suuressa murroksessa. Sitä haastetaan taloudellisesti, mutta myös hengellisyys on isossa murroksessa. Elämme haastavaa, mutta samalla mielenkiintoista aikaa.”

Kirkon ja seurakuntien pitää nykyisin toimia enemmän verkostoissa muiden kanssa. Nyt haasteena on Leppäsestä muun muassa se, miten säilytämme hengellisyytemme ilman, että se ei muodostu yhteistyön esteeksi.

Riikka Reina vastasi kertomalla, että Kalliossa on aloitettu yhteiskunnallisten messujen sarja. Messut toteutetaan yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa. Monessa muussa toiminnassa yhteistyö on helpompaa kuin jumalanpalvelusten ulottaminen yhteistyön piiriin.

”Kallion seurakunta on koko Suomelle tärkeä esimerkki, josta saadaan oppia”, kehui piispa.

Piispan virkaanastujaissaarnassa ulkopuolisuuden teema kosketti

Riikka Reina palautti mieliin Mari Leppäsen virkaanastujaissaarnan, jossa Leppänen käsitteli muun muassa ulospuolisuuden tunnetta. Aihe on puhutellut monia. Leppänen kertoi joutuneensa itse pohtimaan hengellisen ulossulkemisen teemaa lähtiessään ehdolle piispaksi.

Leppäsestä kristillisen uskon vahva sanoma on, että kenenkään ei pitäisi olla ulkopuolinen.

”Kristinuskon perusviesti on sisäänsulkeminen. Silti moni ihminen rakentaa esteitä ja rajoja, vaikka uskon ytimessä syli on auki ja eksynyttä juostaan vastaan”.

Leppänen kertoi rukoilleensa ulkopuolisuuden haavojen parantumista, mutta kuvasi saaneensa Enonkosken luostarissa vieraillessaan ja 1300-luvulla eläneen mystikon Juliana Norwichlaisen ajatuksia siellä lukiessaan uuden syvällisen oivalluksen. Yksi Juliana Norwichilaisen Jumalalta rukoilemasta kolmesta haavasta oli Jumalan lakkaamattoman kaipauksen haava.

”Ymmärsin, että haavojen ei tarvitsekaan parantua, vaan aloin ajatella, että kunpa Jumalan haavat eivät minussa koskaan umpeutuisi. Näkökulman muutos lohdutti. Hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet”, Leppänen kuvasi.

Ihmisen, luomakunnan ja toivon äänen tuominen esiin tärkeää

Kolmannesta piispan tärkeästä tehtävästä eli yhteiskunnallisesta keskustelusta Leppänen kertoi, että hänelle itselleen tärkeitä aiheita ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, yksinäisyys ja luonto. Hän haluaa tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun kristillisen näkökulman.

”Koen, että yhteiskunnalliseen keskusteluun kaivattaisiin paljon enemmän hengellisyyttä ja arvopuhetta. Julkisuudessa saisi näkyä enemmän kristillistä puhetta ja kannanottoja”, Leppänen sanoi.

Leppänen toivoi, että ei yritettäisi puhua niinkään kirkosta tai puolustaa sitä, vaan tuoda esiin ihmisten viestiä, joka hänestä tuntuu tärkeämmältä.

”Kirkkohan ei ole erillään ihmisten todellisuudesta. Näen tärkeänä ihmisen, luomakunnan ja toivon äänen esiin tuomisen.”

Leppäsen omaa sielua ravitsevat hiljaisuudenviljely ja luonto. Hän myönsi, että luterilaisuudessa on paljon sanoja ja selityksiä, on liturgista kieltä, joka aukeaa vain sisäpiirille.

”Moni kaipaa tai joutuu siihen hiljaisuuteen, jossa sanat menettävät merkityksensä tai niitä ei ole. Silloinkin on luottamus siihen, että kaiken sen hiljaisuudenkin takana Jumala on”.

Leppänen muistutti, että hiljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli.

Uskontojen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeä

Leppäsestä suomalaisten luontosuhde on erityinen ja moni kokee pyhää juuri luonnossa. Vaikka hän on Helsingin Käpylästä kotoisin, on hänellä ollut mahdollisuus viettää aikaa maalla ja saanut etsiä pyhän merkkejä luonnosta jo lapsena.

”Huoli luomakunnasta on yhteinen. Tarvitaan yhteistä rukousta, toimia ja sitoutumista siihen, että onnistutaan yhdessä ratkomaan näitä vaikeita ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä.”

Leppänen näki jopa uskontojen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa vaikuttavimpana, koska uskonnot vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen.

Lopuksi Riikka Reina kysyi piispa Mari Leppäseltä, mitä hän haluaisi sanoa rohkaisuksi ihmisille?

”Elämään kuuluu huolia ja väsymystä, mutta kaiken sen keskellä, missä elät ’ei ole mittään hättää’."

”Kiitos siitä, että puhuit ihmisille rakastavasta Jumalasta, se on meille Kalliossa erittäin tärkeää”, Reina kiitti piispa Mari Leppästä Torstaina iltapäivällä -keskustelusta.

Teksti: Sirpa Patronen, kuva: Annmari Salmela