Syksyisenä tiistaiaamuna Tuomo, Teemu, Kari, Nico ja Lauri lapsineen istuvat värikkäällä leikkimatolla Malmin Varustamolla. Lapsista pienin on vuoden ja vanhin yli kolmevuotias. Kun nämä keskittyvät seiniä kiertävien lelulaatikoiden ja nukkekotien sisältöön, aikuisilla on aikaa jutella.

“Asuntolainan korot, keittiöremontti, lasten hampaidenpesu”, he luettevat puheenaiheita. Isien kokoontumisessa annetaan ja pyydetään neuvoja arkeen.

“Täällä etsitään ratkaisuja käytännön tilanteisiin”, joku luonnehtii ja muut komppaavat. “Aiheena on usein tavalliset haasteet, joita isillä on. Aika lailla käytäntö edellä mennään”, joku täydentää hymähtäen.

Viikottain Varustamolla käy muutamasta yli kymmeneen aikuista lapsineen isien perhekerhossa. Tärkeintä on heidän mielestään vertaistuki.

“Puhutaan paljon asumisesta ja kyllä täällä vertaillaan porakoneitakin. Sehän on osa sitä samaa pakettia, kotiin ja perheeseen liittyvää”, toteaa yksi isistä ja nostaa taaperon syliin. “Vanhempainvapaalla täytyy olla virikkeitä. Aamu voi tuntua vähän raskaalta unettoman yön jälkeen”, toinen kuvaa.

Vertaistukea saa etsiä

Miehet kokevat, ettei vertaistujen löytäminen ole ihan helppoa.

“Jos haluaa isäseuraa, joutuu näkemään vähän vaivaa”, yksi heistä toteaa. Suuri osa puistoissa ja perhekerhoissa lasten kanssa käyvistä vanhemmista on kaikkien mukaan äitejä.

Mutta myös tieto isien perhekerhosta on liikkunut tiettävästi leikkipuistojen kautta. Jonkun tieto kerhosta tavoitti Jodelin kautta.

Mainosviestin kerhosta mobiiliviestintäsovellukseen oli kirjoittanut pastori Aleksi Vainikka, kerhon perustaja.

“Aleksi ei ole paikalla ohjeistamassa meitä, vaan hänkin on pienten lasten isä ja samassa tilanteessa sikäli. Hän on helposti lähestyttävä ja aavistaa ehkä, mistä on hyvä puhua”, isät kehuvat. Tänä aamuna isät lapsineen ovat kylläkin keskenään, eikä se haittaa ketään. Vain kahvinkeitin on tavallisesta poiketen hiljaa.

Isät haluavat löytää toistensa seuraan. “Syy tulla tänne on se, että paikalla on muita isiä”, yksi perhekerholaisista sanoo ja muut nyökkäilevät.

Isyys ei ole äidin homman hoitamista

Isäkerholaisista tuntuu, että yhteiskunnan suhde isyyteen on muuttumassa.

“Vaikka olen töissä vahvasti miesvaltaisella alalla, vain jonkun kerran olen kuullut jonkun kommentin, että kotiin jääminen lapsen kanssa on äidin hommien tekemistä”, yksi isä kertoo.

“Enemmän kyllä kuulee sitä, että kotiin jäävällä on elämänarvot kohdallaan ja sitä arvostetaan”, hän lisää. Isät kokevat saavansa ihailua siitä, että hoitavat pientä lastaan kotona, kun perheen toinen aikuinen on jo palannut töihinsä.

“Koti-isyydestä tulee vielä ihan normaalia, mutta pari sukupolvea siinä menee.”