12.12. Onneksi olkoon: Tuovi | Palaute | På svenska | In English

Malmin hautausmaa

Malmin hautausmaan historia ja alueet

Malmin hautausmaa

02.03.2018, 15:28
Malmin hautausmaa on Helsingin kaupungin Malmin kaupunginosassa sijaitseva, Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmaa. Se on hautausten määrässä laskettuna Suomen suurin hautausmaa. 1900-luvun alkupuolella Malmin hautausmaalla oli jopa oma junayhteys ja vesitorni.

Hautausmaan historia

Vuonna 1888 päätti silloinen Helsingin seurakunta rakentaa uuden hautausmaan Helsingin pitäjän Malmille. Hautausmaa vihittiin virallisesti käyttöön 10. marraskuuta 1894. Alue oli entinen Suomen Kruunun hallinnossa oleva sotilaiden harjoitus- ja leiripaikka. Hautausmaa oli aluksi noin 27 hehtaarin kokoinen. Nykyään hautausmaa pinta-ala on noin 65 hehtaaria.

Malmin hautausmaa sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja tämän vuoksi vainajat saattajineen kuljetettiin aikoinaan rautateitse hautausmaalle Aleksis Kiven kadulla sijaitsevalta Harjun ruumishuoneelta, joka nykyään toimii Helsingin kaupungin nuorisotalona.

Säännöllinen liikenne alkoi helmikuussa 1895. Kuljetukset ruumishuoneelta tapahtuivat aluksi kahdesti viikossa, myöhemmin viikoittain kulki viisi junavuoroa. Junassa oli kaksi ruumisvaunua ja neljä henkilövaunua. Näin sekä vainajat että saattoväki kuin myös siunauksen toimittaneet papit matkasivat samalla kyydillä hautausmaalle. Vuonna 1954 kuljetukset rautateitse lopetettiin ja Harjun ruumishuoneen toiminta lakkautettiin 1950-luvun lopulla. Hautausmaan aidassa on vielä portti, josta junat aikoinaan ajoivat alueen sisäpuolelle. Hautausmaan pohjoisosassa sijaitsee vuonna 1897 rakennettu asemarakennus, joka toimii nykyään toimistona.

Hautausmaan pohjoispäässä kohoava vesitorni rakennettiin 1930-luvulla ja se oli tarpeen suuren puutarha-alueen huollossa.

Vanhimmat nykypäiviin säilyneet haudat ovat vuodelta 1895. Malmi oli aluksi työläishautausmaa, jossa oli yksittäis- ja linjahautoja. Perhehaudat yleistyivät vasta 1920-luvulla.

Hautausmaata on laajennettu aikojen kuluessa ja siihen on sulautettu mm. Oulunkylän aiemmin itsenäinen hautausmaa (kortteli 91), johon sisältyy myös sankarihautoja. Viimeksi vuonna 1997 hautausmaahan liitettiin niin sanottu Viikin kolmio, jossa on myös muistolehto. Hautausmaan suunnittelijoina ovat eri vaiheissa olleet Arvo Muroma, Fredrik Kotivirta, Ola Mannström, Maj-Lis Rosenbröijer, J. Ståhl, Bey Heng sekä Leena Iisakkila.

Muistomerkit ja sankarihaudat

Malmin hautausmaan kortteleihin kätkeytyy paljon poliittista, yhteiskunnallista ja kulttuurihistoriaa. Hautausmaalla lepää monia tunnettuja suomalaisia.

Kenties varhaisin hautausmaalle haudatuista kuuluisuuksista oli Eugen Schauman, joka surmasi Suomea sortokauden aikana hallinneen kenraalikuvernööri Bobrikovin ja itsensä vuonna 1904. Schaumanin ruumis on sittemmin siirretty Porvoon hautausmaalle sukuhautaan, mutta hänen ensimmäisen hautansa paikalla on edelleen kivinen hautamuistomerkki.

Kortteliin 23, "punaiseen kortteliin", on haudattu kansalaissodassa kaatuneita punakaartilaisia, ja siellä lepäävät myös Tapaninkylän Puustellin metsässä kansalaissodan jälkeen teloitetut punaiset. Samaan kortteliin on haudattu viime sotien aikana Malmin ampumaradalla teloitetut kommunistit. Korttelissa on fasismin vastustajien muistomerkki.

Sankarihauta-alueelle on haudattu 520 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta sotilasta, ja samalle alueelle haudattiin myös 95 vapaaehtoista virolaista sotilasta. Sankarihauta-alueella on arkkitehti Arvo Muroman suunnittelema Pro patria -muistomerkki.

Sankarihautojen lähelle on haudattu lähes 80 Helsingin pommituksissa 1939-1944 menehtynyttä. Niiden vieressä on Sakari Siitosen suunnittelema muistomerkki, johon on kirjattu myös noin 300 muualle haudatun pommitusten uhrin nimet. Muistomerkin ovat saaneet myös ne 15 lasta sekä veturinkuljettaja, kaksi lämmittäjää ja neljä saattajaa, jotka kuolivat junaonnettomuudessa Iittalassa keväällä 1940, kun lapsia oltiin kuljettamassa sotalapsiksi Ruotsiin.

Muualle haudattuja vainajia voi muistaa tuomalla kynttilän kortte­lissa 82D sijaitsevan muistomerkkiristin juurelle.

Puisto ja istutukset

Malmin hautausmaa on paitsi noin 200 000 vainajan viimeinen leposija, myös huolellisesti suunniteltu ja hoidettu vehmas puisto. Hautausmaan käytäviä reunustavat suuret, vanhat kuuset, lehmuk­set ja tammet luovat rauhallista ja arvokasta tunnelmaa. Mäntyjä kasvava hiekkatanner muistuttaa ajasta, jolloin hautausmaa-alue oli armeijan harjoituskenttä. Puistoalueen tutustumiskohteita ovat muun muassa vanhalta pääportilta avautuva havupuiden reunustama käytävä sekä keskellä aluetta sijaitseva niin sanottu amfiteatteri suihkulähteineen (kortteli 12).