‍Elämän mittainen unelma 

‍Kerran, uransa loppupuolella, Toivo Kärjeltä, suomalaisten rakastamalta viihdemuusikolta kysyttiin eräässä haastattelussa, mitä hän tekisi, jos saisi aloittaa työsarkansa uudelleen. Kärki vastasi: ”Kyllä minä sen verran kunnianhimoinen olen, että jos Amerikka ei aukeaisi, olisin jonkun Helsingin seurakunnan kirkkomuusikko." Minä en haaveillut edes Amerikasta. Napakymppi, Kannelmäki napsahti ensimmäisessä arvonnassa.  

Olen saanut elää unelmaani Kannelmäen seurakunnassa yli 42 vuoden ajan. Olen asunut Kannelmäessä, minut on vihitty avioliittoon Kannelmäen kirkossa, molemmat lapsemme on kastettu täällä. Kannelmäki on kotiseutu koko perheellemme.  

On ollut ilo kutsua ihmisiä Kannelmäen kirkkoon. Messut, konsertit ja monenlaiset muut musiikkitilaisuudet ovat koonneet kuulijoita ympäri pääkaupunkiseutua. “Voi miten kaunis kirkko, miten valtavan hieno lasimaalaus." Tämä upea miljöö on ollut työhuoneeni näiden vuosien ajan. Ihmisten arjessa, juhlassa, surussa ja ilossa mukana eläminen on ollut tämän työn erityinen mauste. 

Olen äärettömän kiitollinen kanssakulkijoille, teille seurakuntalaisille ja työtovereille tämän pitkän matkan jakamisesta. Matka jatkuu, musiikki jatkuu. Kanttorit tulevat ja menevät. Kannelmäen kirkko ja seurakunta pysyvät.  

Anne Myllylä 

Yläkuvassa kirkkoherra Virpi Koskinen ojentaa kiitoskukkia kanttori Anne Myllylälle.