13.10. Onneksi olkoon: Tanja, Taina, Taija | Palaute
Kallion seurakunta

Suomen ensimmäinen magneettinen kirkonkellokoneisto Kallion kirkossa

Kallion seurakunta

10.09.2024, 17:20 /  päivitetty 11.09.2024, 09:09
Kallion kirkon kellojen soittokoneisto on aina rakennettu edistyksellisin keinoin. Yli 100-vuotiaat sähkömoottorit saavat kelloasiantuntijat yhä kuumenemaan, mutta onneksi vain antiikkinäkökulmasta. Nyt kellot laitetaan liikkeelle magneettilevyin.
Nuori mies kirkonkellojen rakenteissa

- Nämä ovat Suomen ensimmäiset magneettisella lineaarijärjestelmällä varustetut kirkonkellot, Supavit Nummelin kertoo Kallion kirkon tornissa syyskuun 9. päivänä.

Nummelin on kirkontorniteknikko, jonka erityisin ammattitaito on uusien keinutussoittoautomaatioden asentaminen kirkonkelloihin, sekä vanhojen järjestelmien korjaaminen. Kirkontorniteknikoksi voi opiskella lähinnä kisällimenetelmin.

- Lähdin Saksaan opiskelemaan näitä magneettisia soittokoneistoja. Innostuin näistä jo viisi vuotta sitten, mutta moni muu työ ja opiskelu vei aikaa. Nyt aika oli oikea tuoda nämä Suomeen ja nimenomaan Kallion kirkkoon, Nummelin iloitsee.

Kallion kirkon nurkassa kököttää kolme ruosteista kellon soittomoottoria. Niitä Nummelin pitää oman aikansa todella edistyneenä teknologiana - yleensähän suntiot ovat eri kirkoissa soittaneet kirkonkelloja käsipelillä.

Lars Sonckin piirtämään, vuonna 1912 käyttöön otetussa Kallion kirkossa on kuitenkin eräs harvinaisuus, miksi seitsemän kellon muodostama kellopeli on aina tarvinnut erityistä tekniikkaa. Jean Sibelius sävelsi erityisen "Kallion kirkon kellosävelen", jota on lähes katkeamattomasti soitettu päivittäin klo 12 ja klo 18. Tätä varten tarvittiin myös soittorasiamainen soittokoneisto.

Supavit Nummelin tietää kellojen liikkumiseen kohdistuvista erilaisista rasituksista lähes kaiken, mutta työ myös opettaa tekijäänsä.

- Työmme viivästyi, kun kellojen kiinnitykset eivät olleetkaan yhteismitallisia. Samoin tämä yli 100-vuotias teräsrakenne haastoi nykyaikaiset poranterät runsaan hiilipitoisuutensa takia.

- Kellojen voimansiirtopuolella on nyt nolla kuluvaa osaa. Ne toimivat kuin magneettijuna: on magneettilevy ja vastaosa. Mitään vuosihuoltoa ei tarvita, kunhan silloin tälläin tarkistetaan, että ruuvit ja mutterit ovat kiinni.

Onkin hämmästyttävää nähdä, miten suuri kello lähtee liikkeelle lempeästi keinuen magneeneista saamallaan voimalla, ilman kosketusta, oikeaan ohjelmointiin itsensä siirtäen.

- Ihan vähän on silloin tällöin ollut pakko soitella kelloja täältä tornista äänekkäästi, jotta saadaan sävelmä ja kellojen tasapaino kohdalleen, Nummelin tunnustaa.

K‍allion kirkon naapurit ovat suhtautuneet remonttiin ymmärtäväisesti. Kirkon kellot ovat olleet koko kesän erilaisissa "kesäajoissa", mutta nyt palataan perusaikaan. Sibelius soi jälleen päivittäin klo 12 ja 18, normaalien soittojen lisäksi.

Teksti ja kuva: Annmari Salmela

Kuvassa kirkontorniteknikko Supavit Nummelin asentamansa puolikuun muotoisen magnettilevyn alla, millä saadaan kellopelin suurin kello liikkeelle liman fyysistä kosketusta.