26.03. Onneksi olkoon: Manu, Manne, Immanuel, Immo | Palaute | På svenska | In English

Kallion seurakunta

Kallion kirkon kirkkosali

Kallion seurakunta

07.03.2019, 14:21 /  päivitetty 15.03.2019, 10:41

Kallion kirkossa on valoisa 900 paikkainen kirkkosali, joka soveltuu kastetilaisuuksiin, vihkimisiin sekä hautajaisiin. Käytettävissä puheäänentoisto.

Evankelisluterilaisen kirkon jäsenet voivat käyttää kirkon tiloja korvauksetta kirkollisissa toimituksissa (kaste, vihkiminen ja hautaan siunaaminen).

Hautaan siunaamisissa hinta määräytyy vainajan kirkkoon kuulumisen perusteella. Seurakunta veloittaa tilavuokran tilakohtaisen määrittelyn mukaisesti arkipäivältä 330 € per toimitus ja viikonloppuna 520 € per toimitus.

Kirkko on yksi kansallisromanttisen rakennustyylin puhtaimmista edustajista Suomessa. Kirkko on koristeltu jugendtyylisin seinämaalauksin. Pääaiheina ovat kristilliset kasvisymbolit. Ikkuna- ja ovisyvennyksissä on ruusuja, jotka yhtyvät kaarissa risti- ja seppelaiheisiin. Lehtereille vieviin portaikkoihin on maalattu suoranainen ruusutarha. Holvikaaria kiertävät liljat. Alttariholvin palmunlehvät symboloivat Kristuksen tulemista rauhanruhtinaana. Sivuaitioiden viinipuun oksat kuvastavat seurakunnan yhteyttä häneen. Kuva-aiheina toistuvat myös voiton symboli laakeriseppele, valvomisesta muistuttava kukko ja Pyhän Hengen vertauskuva kyyhkynen.

Kirkon ensimmäinen peruskorjaus tehtiin 1955–1956 kuvataiteilija ja sisustusarkkitehti Antti Salmenlinnan ehdotusten mukaisesti. Hän luonnosteli myös kastepöydän ja -maljan. Puolipyöreä alttari muutettiin suorakaiteen muotoiseksi.

Kuvanveistäjä Hannes Autereen veistämät Ristiinnaulittu ja puureliefi Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon ovat vuodelta 1956. Reliefiin on kuvattu kirkon silloisen ylivahtimestarin vanhemmat, muurari ja pyykkäri, sekä naapuritalon talonmies ja kalliolaisia lapsiperheitä. Kirkon kuorin triumfiristi asetettiin paikalleen yhtä aikaa alttaritaulun kanssa. Yli tuhat kullattua helmeä muodostaa helmiportin alttarin ääreen.

Lina Palmgrenin ehtoollisliinassa vuodelta 1912 on verellään poikasiaan ruokkiva pelikaani, Kristuksen kärsivän rakkauden ja ehtoollisen vertauskuva. Kirkossa on Ilmari Wirkkalan suunnittelema stola. Hopeatyön taitaja Eric O. W. Ehrström valmisti kirkon ehtoollisvälineet yhdistellen jugendin ja klassismin vaikutteita.

Peruskorjauksessa 1986–1987 palautettiin kirkon alkuperäinen väritys. Kirkon sivutilat remontoitiin kokouskäyttöön ja kirkkoherranvirasto siirrettiin seurakuntataloon. Alttaripöytä tehtiin kaupunginosan ja kirkon luonteen mukaisesti kivestä.

Akustisesti erinomaisena tilana Kallion kirkko on yksi maamme merkittävimmistä konserttikirkoista. Kirkon ensimmäiset urut olivat alttarin yläpuolisella lehterillä. Nykyisen takalehterillä olevan ranskalaisromanttisen soittimen rakensi ruotsalainen urkurakentamo Åkerman & Lund vuonna 1995. Barokkityyliset kuoriurut vuodelta 1987 ovat Kangasalan urkurakentamon. Ne suunnitteli urkuri Pentti Pelto.

Kirkkoon haudattuja vainajia voi kuitenkin muistella alttarilla lehterin alla. Jokaisen haudatun nimilaatta sijoitetaan kirkon seinään, ja sen alle voi tuoda kukkia tai sytyttää kynttilän.

Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1912. Kallion maamerkin suunnitteli tunnetuimpiin kirkkoarkkitehteihimme lukeutuva Lars Sonck.