07.07. Onneksi olkoon: Klaus, Launo | Palaute
Kallion seurakunta

Johtava asiantuntija Terhi Paananen: Rippi on voimanlähde kriisitilanteissa

Kallion seurakunta

09.04.2020, 11:20
Rippi on kristillinen tapa ja symboli, joka voi myös kriisitilanteissa toimia voimanlähteenä.
Terhi Paananen ja rippituoli _ Kallio 2020

Jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntijana työskentelevän Terhi Paanasen mukaan rippiin sisältyvä synnintunnustus ja anteeksianto vapauttavat ihmisen laiminlyöntien ja pahojen tekojen taakasta.

Rippi antaa myös uusia voimia toimia.

Rippi ei ole ehkä yleisin keskustelunaihe, mutta hiljaisella viikolla ja pääsiäisen aikaan monella tapaa ajankohtainen. Pastori Terhi Paananen, joka toimii Kirkkohallituksessa jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän johtavana asiantuntijana, sanoo ripin olevan keskeinen osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon messua ja sanajumalanpalvelusta.

Hänen omat varhaisimmat muistonsa ripistä sijoittuvat jo aikaan ennen kouluikää:

- Olen kasvanut papin lapsena ja siinä herätysliikkeessä, jossa isäni toimi, käytiin aina silloin tällöin keskustelua ripistä. Jo hyvin pienenä tajusin, että on olemassa yksityinen rippi ja sain nähdä, minkälaisia käytäntöjä siihen liittyy, Terhi Paananen muistelee.

Jumalanpalveluksen yhteinen rippi on vanhemmiten tullut Terhi Paanaselle yhä tärkeämmäksi.

- Perinteiset messun kaavan valmiit synnintunnustusrukoukset ovat itselleni muodostuneet vuosien varrella yhä tärkeämmiksi. Esimerkiksi lauseeseen ”Oi sinä kaikkein armollisin ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus, Armahda minua syntistä” sisältyy kaikki omat laiminlyönnit ja pahat teot, Terhi Paananen toteaa.

Rippikoulupoikien oivallus

Rippi koostuu siis synnintunnustuksesta ja synninpäästöstä. Tämä tapahtuu joka sunnuntai messussa tai sanajumalanpalveluksessa. Synninpäästön syvä merkitys vahvistui Terhi Paanaselle erään rippikoulun yhteydessä.

- Ripissä oleellisena osana pahojen tekojen tunnustamisen lisäksi on anteeksianto. Se on todellinen Jumalan anteeksianto. Korostin tätä ja silloin muutamien villimpien poikien silmät levisivät ja he kysyivät, että ”Ihanko oikeesti siinä saa kaikki anteeksi?” Vastasin, että ”kyllä, ihan oikeasti siinä saa kaikki anteeksi”, Paananen kertoo hymyissä suin ja jatkaa:

- Sunnuntaina menimme sitten messuun. Ja messun alussa, kun tuli ripin vuoro, niin nämä pojat tuijottivat silmä kovana rippiä toimittavaa pappia. Sitten kun synninpäästö oli julistettu, pojat rentoutuivat. Oli jännittävä nähdä, kuinka heillä oli valtava kaipaus anteeksiantoon. Pojilla ilmeisesti oli jotakin sellaista sydämellään, jota he halusivat antaa pois, Terhi Paananen kuvailee.

Anteeksiantamus on arkinen juttu

Tavallisessa arjessa rippi saattaa käsitteenä tuntua vieraalta. Terhi Paanasen mukaan kuitenkin jokaiselle, jolle syyllisyys on tuttua, rippi voi avautua ja olla mahdollisuus uuteen. Koska syyllisyys ja anteeksiantamus ovat ymmärrettäviä, niin myös rippi on ymmärrettävä.

- Näen tämän jopa kolmenvuotiaista lapsenlapsistani. Heille sekä syyllisyys että anteeksiantamus ovat tärkeitä. He ehkä eivät harjoita rippiä, mutta arkinen katumus ja anteeksianto ovat heille tärkeitä, hän sanoo.

Yksityisrippi voi olla prosessi

Yksityisrippi on monelle suomalaisille hieman tuntemattomampi tapa. Toki roomalaiskatolisen kirkon rippituoli ja siellä yksittäisen ihmisen ripittäytyminen papille on tullut tutuksi lisääntyneen matkustelun sekä elokuvien ja tv-sarjojen myötä. Yksityisen ripin käytännöt ovat kuitenkin ehkä hieman vieraampia.

- Yksityisrippiin voi liittyä esirukousta, esimerkiksi niiden asioiden puolesta, joista on keskusteltu. Joskus rippi voi olla pitkä prosessi, jolloin käydään useampia keskusteluja. Ne saattavat alkaa siitä, että on epämääräinen paha olo ja sitten päädytään muutaman keskustelun jälkeen synnintunnustukseen ja synninpäästöön,Terhi Paananen kuvailee.

Synti rikkoo, rippi lääkitsee

Ripissä tunnustetaan syntejä. Sana synti ei ole ihan jokapäiväinen termi. Terhi Paananen ottaa avuksi Katekismuksen.

- Synti on se erottaa meidät Jumalasta. Näin opettaa Katekismus. Se on siis jotakin, mikä tulee ihmisen ja Jumalan väliin, eli sellaista mikä rikkoo, hän kiteyttää.

Ihmiset ovat myös kautta vuosituhansien pohtineet synnin ja sairauden yhteyttä.

- Nyt kun elämme tätä korona-aikaa, niin ihmiset saattavat kysyä, kuten ihmiset kysyivät jo Jeesuksen aikana, että liittyykö sairaus jollakin tavalla syntiin? Paananen kuvailee ikuista kysymystä.

Johanneksen evankeliumissa opetuslapset kysyivät Jeesukselta, kun he kohtasivat sokean miehen tiellä, että kuka teki syntiä, kun hänestä tuli sokea? Siihen aikaan ajateltiin, että sairaus ja synti liittyisivät jollakin tavalla yhteen. Ajattelun taustalla on Paanasen mukaan se, että synti rikkoo sen, minkä Jumala on tarkoittanut ehjäksi tai terveeksi.

- Tällöin ajatus Jeesuksesta parantajana ja eheyttäjänä eri tilanteissa on hyvin ymmärrettävä. Eli Jeesus ja hänen toimintansa korjasi sen, minkä synti oli rikkonut, Paananen kuvailee opetuslasten ajattelua.

Lääkettä rikkinäisyyteen

Jos rikkinäisyys on siis synnin aiheuttamaa, niin olisiko synninpäästö lääke tähän rikkinäisyyteen?

- Voidaan tietysti ajatella, että se on lääke, mutta ei sillä tavalla mekaanisesti otettuna kuin tabletti, eikä irrallaan siitä mitä Jeesus ja Jumala voivat tehdä ihmisen elämässä. Synninpäästö ei ole mekaaninen asia samalla tavalla kuin aamulääkkeiden ottaminen, Paananen sanoo.

Jeesuksen aikana sana pelastus tarkoitti myös terveyttä ja eheyttä. Terhi Paananen muistuttaa, että myös se sanoma jota kristityt julistavat on pelastus.

- Ajattelen, että jos pelastus on tavoite, se mitä kaikille toivotaan, niin sanoma pelastuksesta on myös sanoma eheydestä ja terveydestä. Sanoma siitä, että rikkinäiset asiat voi korjaantua ihmisen elämässä. Ja tätähän myös rippi on, toteaa Paananen.

Vaitiolovelvollisuus sitoo ripin vastaanottajaa

Rippi antaa siis vapautuksen. Perinteisesti papin luo tullaan ripittäytymään, kun jotkut teot painavat ja ihmisellä on huono omatunto jostakin mitä on tehnyt. Terhi Paanasen mukaan pappi on henkilö, joka ottaa vastaan ripin ja julistaa synninpäästön

- Eli kaikki synnit anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Ripin voi periaatteessa vastaanottaa kuka tahansa, mutta papeilla on rippiin liittyvä vaitiolovelvollisuus. Se perustuu sekä kirkkolakiin että perinteeseen.

- Pappien vaitiolovelvollisuus ripin yhteydessä on ehdoton, sitä ei voi murtaa. Ketään muuta ei ole velvoitettu sitoutumaan sellaiseen vaitioloon.

Rippi ei ole lääke häpeän tunteeseen

Terhi Paananen kuvailee, kuinka monelle ihmiselle on tärkeää kuulla, että kaikki se mitä he ovat kertoneet siinä rippi-tilanteessa on anteeksi annettu. Ripissä on käsitelty pahoja tekoja ja laiminlyöntejä.

- Epämääräinen pahaolo ei kuulu ripin piiriin. Professori Paavo Kettunen on tehnyt tutkimusta häpeästä ja todennut, että syyllisyydentunto ja häpeä ovat kaksi eri asiaa. Rippi ei ole lääke häpeän tunteeseen. Ihmisen ei tarvitse pyytää anteeksi omaa olemassaoloaan, Paananen painottaa.

Rippi vapauttaa ja voimaannuttaa

Kristikunnassa suhtautuminen rippiin vaihtelee. Roomalaiskatolisessa kirkossa rippi on yksi seitsemästä sakramentista. Luterilaisessa kirkossa rippi ei ole sakramentti.

- Martin Luther ajatteli, että sakramentit perustuvat Jeesuksen suoraan käskyyn, eli kastaa ja viettää ehtoollista hänen muistokseen. Luterilaisen ajattelun mukaan sakramenttiin liittyy aina jokin aine. Kasteessa siihen liittyy vesi ja ehtoollisessa leipä ja viini. Rippiin eikä rukoukseen liity fyysistä ainetta ja siksi ne eivät ole sakramentteja, sanoo Terhi Paananen

Luterilaisessa kirkkoperheessä rippiä pidetään sakramentaalisena tapana tai symbolina. Rippi tunnetaan jo Uuden Testamentin kirjeissä ja oli siis käytössä jo kristillisen seurakunnan alkuaikoina, Paananen toteaa ja lopuksi kiteyttää:

- Rippi on siis hyvä hengellisen elämän hoitamisen tapa, jossa saa vapautua laiminlyöntien ja pahojen tekojen taakasta ja sen tapahduttua lähteä voimaantuneena uusiin tehtäviin.

Teksti: Lisa Enckell, Terhi Paanasen kuva: Kirkon kuvapankki, Aarne Ormio