Taru Toivanen on työskennellyt monipuolisesti ja pitkään nuorten parissa. Vuonna 2008 kirkon nuorisotyönohjaajaksi Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneella Toivasella on kokemusta nuorisotyöstä, sosiaalityöstä, lastensuojelusta ja koulukuraattorina toimimisesta. Myös kirkon parissa tehtävä työ on tuttua, sillä Toivanen on työskennellyt aiemmin Olarin ja Riihimäen seurakunnissa.

– Kirkolle työskentelyllä on ollut itselleni yllättävän iso merkitys ja työympäristönä se on minulle tuttu ja rakas. Usein kuulee sanottavan, että kirkon laiva kääntyy hitaasti. Oma kokemukseni taas on, että täällä työtä tehdään järkevästi. Esimerkiksi sähköiset toimisto- ja viestintätyökalut ovat tehokkaassa käytössä jähmeän paperinpyörittelyn sijaan.

Toivasesta on tullut nuorisotyönohjaaja luonnollisen kehityksen kautta. Hän kertoo itse ottaneensa aikanaan osaa innokkaasti tarjolla olleisiin päiväkerhoihin ja harrasteryhmiin. Hän ihaili omia varhaiskasvattajiaan ja ajatteli jo varhain, että haluaa tehdä vastaavaa työtä aikuisena.

Toivanen aloitti elokuun alussa Munkkiniemen ja Haagan seurakuntien nuorisotyössä. Paluu kirkon työntekijäksi oli sekoitus sattuman kauppaa – ja kenties myös johdatusta.

– Olin jo ajatellut suuntautuvani ammatillisesti nuorisosta aikuisten pariin tehtävään työhön, mutta päädyin hakemaan nykyistä työtäni intuition ohjaamana. Tämän lisäksi erityisesti Haaga oli minusta kiinnostavaa aluetta. Olin kuullut paljon hyvää Haagan seurakunnan toiminnasta siellä jo työskenteleviltä tutuiltani.

Kokemus erityisnuorisotyöstä on Toivasen ammattitaidon vakaa perusta.

– Koen kyvyn kohdata olevan erityisvahvuuteni. Ammatillinen lähestymistapani perustuu vahvasti etsivän nuorisotyön periaatteisiin, ratkaisukeskeisyyteen ja yhteisöhenkeen. Uskon erityisesti voimauttavaan asenteeseen: että ollaan ystävällisiä ja tsempataan toisiamme mollaamisen sijaan. Me kaikki saamme liian vähän myönteistä palautetta.

– Koen myös kriisityön läheiseksi. Negatiiviset tunteet ja tilanteet on hyvä kohdata ja omatahtisesti hyväksyä. Virheitäkään ei pidä pelätä, kaikesta kun voi oppia.

Toivanen on alkujaan kotoisin Kuusamosta, mikä on antanut vankan pohjan hänen tiiviille luontosuhteelleen. Vanha kotiseutu sukulaisineen ja tietenkin ulkoilumahdollisuuksineen on edelleen jokavuotinen matkakohde. Pääkaupunkiseudun luontokohteet, kuten Uutela, Nuuksio ja Sipoonkorpi ovat tärkeitä latautumisen ja rauhoittumisen lähteitä.

Taru Toivanen oli vielä tätä haastattelua tehtäessä sukunimeltään Hytönen, mutta nimi vaihtui vastikään naimisiin menon johdosta. Uusiin tehtäviinsä hän suhtautuu innolla:

– On kiva olla takaisin kotona!