Urut

10.06.2016, 10:09

class=" "

>
Mikael Agricolan kirkon urut

Urut: Veikko Virtanen 1969
Julkisivu: 1969/2005
Urkujen koko: 3 sormiota ja jalkio / 42 äänikertaa / mekaaninen koneisto

Historia
Kirkon ensimmäiset urut vuodelta 1935 tilattiin Tshekkoslovakiasta Riegerin urkutehtaalta. Uruissa oli neljä sormiota ja jalkio / 70+3 äänikertaa ja ne olivat aikanaan suosituimmat konserttiurut kaupungissa. Nämä urut purettiin 1965, ja kirkoon tuotiin pienet tilapäisurut siihen asti, kunnes uudet valmistuivat.

Nykyiset urut peruskorjattiin ja uudistettiin 2005 ja siinä yhteydessä julkisivua muotoiltiin uudestaan. Kupariset julkisivupillit vaihdettiin urkumetallisiin, koneisto kunnostettiin sekä tehtiin muutamia äänikertamuutopksia ja koko soitin äänitettiin uudestaan. Työstä vastasivat urkujenrakentajat Kalevi Mäkinen ja Helmuth Gripentrog sekä Paschenin (Saksa) urkurakentamo.

Edellisiä urkureita: Oskari Rasilainen (ks. myös Johanneksenkirkon urkurit)

Dispositio

^{Gedackt 8’}

^{Quintaden 8’}

^{Principal 4’}

^{Gedacktflöte 4’}

^{Nasat 22/3’}

^{Gemshorn 2’}

^{Terz 13/5’}

^{Oktave 1’}

^{Scharf 4x}

^{Dulcian 16’}

^{Krumhorn 8’}

^Tremolo

^II

^{Gedacktpommer 16’}

^{Principal 8’}

^{Rohrflöte 8’}

^{Oktave 4’}

^{Spitzflöte 4’}

^{Spitzquinte 22/3’}

^{Oktave 2’}

^{Kornett 3x f-g’’’}

^{Mixtur 5x}

^{Trompete 8’}

^{Sp. trompete 8’}

^III

^{Gedackt 8’}

^{Spitzgamba 8’}

^{Rohrflöte 4’}

^{Principal 2’}

^{Blockflöte 2’}

^{Sifflöte 11/3’}

^{Sesquialtera 2x}

^{Cymbel 2x}

^{Vox humana 8’}

^Tremolo

^{Principal 16’}

^{Subbass 16’}

^{Oktave 8’}

^{Gedackt 8’}

^{Oktave 4’}

^{Koppelflöte 4’}

^{Nachthorn 2’}

^{Mixtur 5x}

^{Posaune 16’}

^{Trompete 8’}

^{Zink 4’}

^{I/II, III/II, I/P, II/P, III/P}

Urkupositiivi Oy Kangasalan urkutehdas Ab 1968 Op. 8154 äänikertaa:
Holzgedackt 8’, Rohrflöte 4’, Flachflöte 2’ ja Scharf 2-3x
Yksisormioinen, liitejalkio

--------------

class=" "

>
Suomenlinnan kirkon urut

Urut: Oy Kangasalan Urkutehdas Ab 1964 Op. 718
Julkisivu: Kangasalan Urkutehdas
Urkujen koko: 2 sormiota ja jalkio / 13 äänikertaa / mekaaninen koneisto

Historia
Urut rakennettiin, kun kirkko luovutettiin Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien käyttöön. Tämä pieni soitin edustaa valmistajansa tyypillistä tuotantoa ajalta, jolloin suomalaisessa urkujenrakennuksessa oltiin lopullisesti luopumassa sähköpneumaattisten urkujen rakentamisesta ja palaamassa mekaaniseen koneistoon.

Dispositio

^{Rohrflöte 8’}

^{Principal 4’}

^{Blockflöte 4’}

^{Quintaden 2’}

^{Mixtur 4x}

^II

^{Hozgedackt 8’}

^{Rohrgedackt 4’}

^{Principal 2’}

^{Nasat 11/3’}

^{Zimbel 2x}

^{Subbass 16’}

^{Principal 8’}

^{Hintersatz 3x}

^{II/I, I/P, II/P}

--------------

class=" "

>
Tuomiokirkon urut

Kirkon arkkitehti: Carl Ludvig Engel 1852
Urut: Marcussen & Søn 1967
Julkisivu: 1847 (Lohrmann/Walcker)
Urkujen koko: 4 sormiota ja jalkio / 57 äänikertaa / mekaaninen koneisto, sähköhallinta

Historia

Alkuperäisenä säilyneen julkisivun taakse valmistui vuonna 1847 54 äänikertainen, kolmisormioinen soitin, jonka rakentaja saksalainen E.F. Walcker teki urkuihin muutoksia 1892. Seuraavat laajemmat muutostyöt suoritti Kangasalan Urkutehdas vuosina 1933 ja 1949. Urut romutettiin vuonna 1961, ja kirkkoon hankittiin uusia pääurkuja odoteltaessa väliaikainen soitin, joka sijaitsee tällä hetkellä Huopalahden kirkossa. Tuomiokirkon viimeisen korjauksen yhteydessä myös pääurut puhdistettiin ja kunnostettiin perusteellisesti.

Edellisiä urkureita: Rudolf Lagi, Richard Faltin, John Sundberg (r), Venni Kuosma, Tapani Valsta.

Dispositio

^{Gedackt 8’}

^{Quintatön 8’}

^{Principal 4’}

^{Rörflöjte 4’}

^{Oktav 2’}

^{Waldflöjte 2’}

^{Sivflöjte 11/3’}

^{Sesquialtera 2x}

^{Scharf 5-6x}

^{Dulcian 8’}

^Tremolo

^II

^{Principal 16’}

^{Oktav 8’}

^{Spidsflöjte 8’}

^{Oktav 4’}

^{Nahthorn 4’}

^{Spidsquinte 22/3’}

^{Oktav 2’}

^{Mixtur 5-7x}

^{Scharf 5-6x}

^{Trompete 16’}

^{Trompete 8’}

^III

^{Borduna 16’}

^{Principal 8’}

^{Rörflöjte 8’}

^{Gamba 8’}

^{Unda maris 8’}

^{Oktav 4’}

^{Tvaerflöjte 4’}

^{Nasat 22/3’}

^{Piccolo 2’}

^{Terz 13/5’}

^{Mixtur 4-5x}

^{Cymbel 3x}

^{Fagott 16’}

^{Trompet harmonique 8’}

^{Clairon 4’}

^Tremolo

^IV

^{Gedackt 8’}

^{Kobbelflöjte 4’}

^{Principal 2’}

^{Blockflöjte 2’}

^{Spidsoktav 1’}

^{Scharf 2-3x}

^{Regal 16’}

^{Skalmeje 8’}

^Tremolo

^{Principal 16’}

^{Subbas 16’}

^{Oktav 8’}

^{Gedackt 8’}

^{Oktave 4’}

^{Kobbelflöjte 4’}

^{Nathorn 2’}

^{Rauschquint 4x}

^{Mixtur 4x}

^{Fagott 32’}

^{Basun 16’}

^{Trompete 8’}

^{Zink 4’}

^{I/II, III/II, IV/II, IV/III}

^{I/P, II/P, III/P, IV/P}

--------------

class=" "

>
Tuomiokirkon kryptan urut

Rakentaja: Urkurakentamo Martti Porthan OY 2006

Urkujen soinnillisena esikuvana ovat lähinnä pohjoissaksalaisen 1600-luvun urkujenrakentajan, Arp Schnitgerin, rakentamat pienehköt kaksisormioiset urut.

Urkujen viritysjärjestelmä on 1⁄4-komman keskisävelviritys, joka (eri muunnelmineen) oli länsimaisen musiikin vallitseva viritysjärjestelmä aina 1700-luvulle asti. Koska tässä viritysjärjestelmässä käytettävissä olevien sävelten väliset suuret terssit viritetään huojumattomiksi, on sointi järjestelmään kuuluvissa sävellajeissa erityisen laulava ja puhdas.

Kryptan urut on lisäksi viritetty barokkiajalle tyypilliseen tapaan Chortoniin eli noin puoli sävelaskelta nykyajan standardin mukaista tasoa korkeammaksi.

Dispositio

^{Unterste Clavier}

^{Rohrfloit 8’}

^{Blockfloit 4’}

^{Nasat 2 2/3’}

^{Waldfloit 2’}

^{Quinte 1 1/3’}

^{Sexquialt II}

^{Mixtur IV}

^{Dulcian 16’}

^{Trommet 8’}

^{Oberste Clavier}

^{Gedackt 8’}

^{Principal 4’}

^{Quinte 3’}

^{Octav 2’}

^Pedal

^{Untersatz 16’}

^{Principal 8’}

^{Cornet 2’}

^{Trommet 8 (siirto I)}

^Tremulant

^Zimbelstern

^{II/I (Schiebekoppel)}

^{I/P, II/P}

^{I Man.}

^{Borduna 16 Fot. (1875)}

^{Principal 8 Fot. (1869)}

^{Flûte harmonique 8 Fot. (1869)}

^{Gamba 8 Fot. (2005)}

^{Borduna 8 Fot. (1869)}

^{Flûte octaviante 4 Fot. (1869)}

^{Octava 4 Fot. (1869)}

^{Qvinta 3 Fot. (1869)}

^{Octava 2 Fot. (1869)}

^{Cornett 3 Chor (1869)}

^{Trumpet 16 Fot. (2005)}

^{Trumpet 8 Fot. (1875)}

^{II Man.}

^{Principal 8 Fot. (1875)}

^{Flûte traversière 8 Fot. (2005)}

^{Salicional 8 Fot. (1875)}

^{Voix céleste 8 Fot. (1892)}

^{Rörfleut 8 Fot. (1875/1869)}

^{Flûte d’Echo 4 Fot. (2005)}

^{Flûte octaviante 4 Fot. (2005)}

^{Flageolette 2 Fot. (1869)}

^{Corno 8 Fot. (2005)}

^{Oboe 8 Fot. (1923)}

^{Euphone 8 Fot.}

^Tremulant

^Ped.

^{Violon 16 Fot. (2005)}

^{Subbas 16 Fot. (1869)}

^{Violoncello 8 Fot. (1875)}

^{Gedacht 8 Fot. (1869)}

^{Qvinta 12 Fot. (2005)}

^{Octava 4 Fot. (1869)}

^{Bassun 16 Fot. (1869/2005)}

^{Trumpet 8 Fot. (1869)}

^{Clairon 4 Fot. (2005)}

^Sonnette

^Koppel

^{1. Pedal/Pneumatisk Maskin}

^{2. I man./Pedal}

^{3. II Man./Pedal}

^{4. 4-fotskopp. i Pedal}

^{5. I Man./Pneumatisk Maskin}

^{6. II Man. koppel}

^{7. 4-fotskopp. i I Man.}

^{8. II Man. 16-fotskopp.}

--------------

class=" "

>
Vanhan kirkon urut

Kirkon arkkitehti: Carl Ludvig Engel 1826
Urut: P.L. Åkerman 1869 / Åkerman & Lund 2005, julkisivu 1869
2 sormiota ja jalkio / 32 äänikertaa, Barker-kone I man. ja Ped.

Historia
Kirkon ensimmäiset urut (rak. Carl Wåhlström 1772) olivat peräisin Ulrika Eleonoran kirkosta ja ne myytiin edelleen Särkisaloon kun ruotsalaiselta Åkermanilta tilattiin suuremmat urut 1869. Samassa yhteydessä rakennettiin nykyinen, tilavampi urkulehteri.

Kangasalan Urkutehdas laajensi ja muutti Åkerman-urut pneumaattisiksi 1923 ja sähköpneumaattiseksi 1954. Urkurakentamo H. Heinrich rakensi urut uudelleen mekaanisiksi 1973.

Vuonna 2005 päättyi pitkä rekonstruktioprojekti, kun urut palautettiin alkuperäiseen asuunsa kunnostamalla vanha urkukaappi ja julkisivu sekä rakentamalla uudestaan koko koneisto ja eri uudistuksissa poistetut pillit. Säilyneet vanhat äänikerrat sekä edellisessä remontissa lisätyt Åkerman-äänikerrat (1875) kunnostettiin ja nykyiseen dispositioon sisällytettiin myös kaksi vuosina 1892 ja 1923 lisättyä äänikertaa.

Edellisiä urkureita: Lauri Hämäläinen, Karl Sjöblom, Vilho Viikari, Matti Pesonen, Pekka Suikkanen

Dispositio

^{I Man.}

^{Borduna 16 Fot. (1875)}

^{Principal 8 Fot. (1869)}

^{Flûte harmonique 8 Fot. (1869)}

^{Gamba 8 Fot. (2005)}

^{Borduna 8 Fot. (1869)}

^{Flûte octaviante 4 Fot. (1869)}

^{Octava 4 Fot. (1869)}

^{Qvinta 3 Fot. (1869)}

^{Octava 2 Fot. (1869)}

^{Cornett 3 Chor (1869)}

^{Trumpet 16 Fot. (2005)}

^{Trumpet 8 Fot. (1875)}

^{II Man.}

^{Principal 8 Fot. (1875)}

^{Flûte traversière 8 Fot. (2005)}

^{Salicional 8 Fot. (1875)}

^{Voix céleste 8 Fot. (1892)}

^{Rörfleut 8 Fot. (1875/1869)}

^{Flûte d’Echo 4 Fot. (2005)}

^{Flûte octaviante 4 Fot. (2005)}

^{Flageolette 2 Fot. (1869)}

^{Corno 8 Fot. (2005)}

^{Oboe 8 Fot. (1923)}

^{Euphone 8 Fot.}

^Tremulant

^Ped.

^{Violon 16 Fot. (2005)}

^{Subbas 16 Fot. (1869)}

^{Violoncello 8 Fot. (1875)}

^{Gedacht 8 Fot. (1869)}

^{Qvinta 12 Fot. (2005)}

^{Octava 4 Fot. (1869)}

^{Bassun 16 Fot. (1869/2005)}

^{Trumpet 8 Fot. (1869)}

^{Clairon 4 Fot. (2005)}

^Sonnette

^Koppel

^{1. Pedal/Pneumatisk Maskin}

^{2. I man./Pedal}

^{3. II Man./Pedal}

^{4. 4-fotskopp. i Pedal}

^{5. I Man./Pneumatisk Maskin}

^{6. II Man. koppel}

^{7. 4-fotskopp. i I Man.}

^{8. II Man. 16-fotskopp.}

Mikael Agricolan kirkon urut.

Suomenlinnan kirkon urut.

Tuomiokirkon urut.

Tuomiokirkon kryptan urut.

Vanhan kirkon urut.

Urut

Aiheeseen liittyvää