19.04. Onneksi olkoon: Pilvi, Pälvi | Palaute
Koko Helsinki

Vuonna 1754 rakennettu Östersundomin kirkko on Helsingin vanhin kirkko

30.01.2023, 15:59
Kirkko tuli osaksi Helsingin seurakuntayhtymää vuoden 2009 alueliitoksessa, jossa Östersundom siirtyi Sipoosta osaksi Helsinkiä. Östersundomin kirkon toiminnasta vastaa Mikaelin seurakunta ja siellä viettävät jumalanpalveluksia myös ruotsinkielinen Matteus församling sekä satunnaisesti Sipoon suomalainen seurakunta. Hautausmaasta huolehtii Helsingin seurakuntayhtymä.

Östersundomin kirkko ja sitä ympäröivä hautausmaa ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöaluetta. Tunnelmallinen kirkko on suosittu hääkirkko ja matkailijoiden vierailukohde Porvoon ja Helsingin keskustan puolivälissä.

Kirkon historiaa

Östersundomin kartanon läheisyyteen rakennettiin ensimmäinen kappeli jo 1600-luvun loppupuolella. Ensimmäinen maininta siitä löytyy vuodelta 1690. Tämä kirkko tuhoutui iso- ja pikkuvihan miehitysten aikana ennen 1700-luvun puoliväliä, ja nykyisen kirkon rakentaminen sen paikalle aloitettiin vuonna 1753. Kirkko vihittiin käyttöön marraskuussa 1754. Kirkko rakennettiin paikallisten asukkaiden yksityisestä aloitteesta ja rakentamisen rahoittamiseksi kerättiin kolehti Porvoon alueella.

Kirkko on malliltaan länsitornilla varustettu pitkäkirkko ja kirkkosalin muoto on venytetty oktagoni eli kahdeksankulmio. Seinät ovat matalat ja katto korkea.

Kirkko korjattiin perusteellisesti vuonna 1895. Tässä yhteydessä muun muassa kellotapuli rakennettiin uudelleen ja kirkon väritys muuttui punamullasta harmahtavaksi. Tiettävästi kirkon sisätilojen ratkaisuja ei tässä yhteydessä muutettu.

Kirkon korjaamista ja varustamista jatkettiin useaan otteeseen 1900-luvulla. Vuonna 1954 kirkko maalattiin seurakuntalaisten toivomuksesta keltaiseksi. Sähköt kirkolle saatiin 1940-luvulla ja nykyiset urut vuonna 1969. Perinteinen paanukatto on tervattu viimeksi vuonna 2000.

Alttaritaulu ja taide-esineet

Alttaritaulun Jeesus tyynnyttää myrskyn on maalannut taidemaalari Hjördis Nyberg vuonna 1934. Taiteilija käytti malleinaan paikallisia ihmisiä.

Vasemmalla seinällä oleva votiivitaulu eli rukouksen yhteydessä annetun lupauksen kunniaksi lahjoitettu taulu esittää Kustaa II Adolfin ja Kaarle XII:n Kristuksen ristin juurella. Aihe on taidehistoriassa harvinainen.

Kirkon irtaimisto ja tekstiilit on saatu etupäässä lahjoituksina seurakunnan jäseniltä.‍