”Eriarvoisuuden väheneminen on kaikkien etu”
Palvelut ovat etääntyneet ihmisistä. He eivät tiedä, mihin he ovat oikeutettuja. Päätöksissä ei oteta huomioon yksilöllisiä tilanteita. Erilaiset yllätykset – niin hyvät kuin huonot – saavat elämän sekaisin, koska järjestelmä taipuu huonosti siirtymiin ja muutoksiin. Nämä asiat toistuivat monissa puheenvuoroissa osanottajien omaan kokemukseen perustuen.
Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) rohkaisi vilkasta keskustelua käyneitä paikallaolijoita puheenvuorossaan: - Kokemuksenne arjen asioista on tärkeä kuultavaa päättäjille.
- Köyhyyttä aiheuttaa usein se, että lainsäädännön valmistelussa ei ole otettu huomioon, että ihmisten elämäntilanteet muuttuvat, hän totesi ja jatkoi: Digitalisaatio tulee ottaa avuksi köyhyyden poistamiseen. Viranomaisjärjestelmissä jo olevan tiedon avulla elämäntilanteiden muutoksia voitaisiin ennakoida ja palveluja tarjota niitä tarvitseville.
Köyhyystutkija Jouko Karjalainen THL:stä sanoi, että puhe köyhyyden periytymisestä on tapa siirtää asia ihmisen omaksi ongelmaksi.
>
"Tarvitaan köyhien aitoa kuulemista"
Jouni Kylmälä, jolla on omaa kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, painotti, että riski syrjäytyä ja joutua köyhäksi on kaikilla. – Tarvitaan palvelujen käyttäjien ja tuottajien yhteistyötä ja dialogia, koska nykyisellään siinä välissä on juopa.
Tapahtuman loppukeskustelussa ryhmät esittelivät ehdotuksiaan köyhyyden lievittämiseksi. Ehdotuksiin oli saatu konkretiaa, ja niissä näkyi asiantunteva paneutuminen.
Ehdotuksissa tuotiin esiin muun muassa yhteiset olohuoneet, jotka tarjoaisivat yhteisön, tukea ja toimintaa eri-ikäisille, sekä matalan kynnyksen työnvälitys ja ilmainen joukkoliikenne, joka lisäisi osallisuutta. Yksi avauksista oli hävikkiruoan hyödyntämistä tehostava Safkatutka-palvelu.
Vaadittiin myös laajempaa arvokeskustelua ja havahtumista toisten ihmisten todellisuuteen. On nähtävissä, että osa ihmisistä rupeaa radikalisoitumaan ja se voi tapahtua hyvin nopeasti.
>
Kuva vas.
Ehdotuksia oli kommentoimassa raati, johon kuuluivat Outi Alanko-Kahiluodon (vasemmalla)lisäksi toimialajohtaja Tommi Laitio Helsingin kaupungilta, Kelan muutosjohtaja Tomi Ståhl ja Helsingin seurakuntien diakonian päällikkö Kirsi Rantala. Raati oli erittäin tyytyväinen saamiinsa ehdotuksiin. Eijan ja Karin ryhmä vaati päätöksiin inhimillisyyttä ja selviä suomennoksia.
Tommi Laitio kommentoi, että ennakoitavuus olisi köyhän ihmisen turva. Hän kertoi myös, että kaupungin lastensuojelun kehittämistyössä on saatu hyviä kokemuksia kokemusasiantuntijuudesta: lastensuojelun piirissä olevat tai olleet nuoret kouluttavat asiantuntijoita siitä, miltä palvelu tuntuu sen käyttäjästä.
Eriarvoisuuden vähentäminen on kaikkien etu, painotti Kelan Tomi Ståhl. - Meidän on Kelassa panostettava päätösten ja niiden perustelujen selkeyteen.
Kirsi Rantala totesi puheenvuorossaan, että kaikissa ehdotuksissa näkyi ihminen - on toimittava ihmisen näkökulmasta. On luotava tukiverkkoa ja välitettävä se tieto, että olet tärkeä.
Tämän ensimmäisen Sovinto100 -ratkaisupajan järjestivät yhteistyössä Kallion seurakunta, Helsingin seurakuntien diakoniatyö sekä Helsingin Diakonissalaitos. Paja on osa Sovinto 100 -teeman tapahtumia, joissa etsitään yhdessä ratkaisuja myötätuntoisen Suomen rakentamiseksi. class=" "
target="_blank">Sovinto 100 huipentuu 20.1.2018 Kallion kirkossa pidettävään avoimeen kansalaisfoorumiin.
Eila Jaakola
