100-vuotiaan Suomen kunniaksi Klassinen joulu soi sinivalkoisissa tunnelmissa. Itsenäisyyspäivän aikana kanavalla kuullaan pääasiassa kotimaisten säveltäjien ja taiteilijoiden tulkintoja joulusta. Tuttujen suosikkien lisäksi tarjolla on myös vähemmän soitettuja aarteita ja säveltäjien laulukimaroita.

Suomalaisten rakkaimmat ja toivotuimmat joululaulut ovat syntyneet suurmiesten ja -naisten kynistä sata vuotta sitten. 1900-luvun taitteen kansallisromanttisissa tunnelmissa on kirjoitettu sellaiset teokset kuten Jean Sibeliuksen “En etsi valtaa loistoa", Karl Collanin “Sylvian joululaulu" tai Leevi Madetojan “Arkihuolesi kaikki heitä". Laulujen sanoituksissa, tai oikeammin runoissa huokuu itsenäisyys, rakkaus suomen kieleen, kulttuuriin ja luontoon. “Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!" runoili Topelius isänmaanrakkauttaan jo 1853.

Suomalaisten rakkaimmat ja toivotuimmat joululaulut ovat syntyneet suurmiesten ja -naisten kynistä sata vuotta sitten. 1900-luvun taitteen kansallisromanttisissa tunnelmissa on kirjoitettu sellaiset teokset kuten Jean Sibeliuksen “En etsi valtaa loistoa", Karl Collanin “Sylvian joululaulu" tai Leevi Madetojan “Arkihuolesi kaikki heitä". Laulujen sanoituksissa, tai oikeammin runoissa huokuu itsenäisyys, rakkaus suomen kieleen, kulttuuriin ja luontoon. “Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!" runoili Topelius isänmaanrakkauttaan jo 1853.

Samaan aikaan kansakoululaitos syntyi Suomeen ja levittäytyi 1900-luvun alussa jokaiseen suomalaiseen maalaiskuntaan. Kansakoulujen opettajat toimivat ahkerasti myös musiikkikulttuurin edistäjinä ja merkittävä osa kaikkien tuntemista joululauluista on sävelletty koulujen kuusijuhlia varten. Tunnetuin on kenties musiiikkilehtori P. J. Hannikainen, joka sävelsi lukuisia tutuista joululauluistamme, kuten "Joulupukki, joulupukki", "Tuikkikaa, oi joulun tähtöset" ja "No, onkos tullut kesä". Lauluihin sanoja runoilivat Suomen ensimmäiset naisvaikuttajat kuten Immi Hellen ja Helmi Auvinen. Kuusijuhlaperinne joululauluineen elää Suomessa edelleen, sillä saman kaavan mukaan juhlitaan joulua kaikissa peruskouluissa.

Suomen 100-vuotissyntymäpäivään sopivat mitä parhaimmin itsenäisyyden alkuaikojen joululaulut. Vuosisata ei ole niiden koskettavuutta ja tunnelmaa syönyt, vaan edelleen ne kuuluvat suomalaisten jouluun. Jouluradion Klassinen joulu tarjoilee itsenäisyyspäivänä erikoiskattauksen näitä rakastetuimpia lauluja. Kotimaisten joululaulujen lisäksi aamupäivällä kanavalla soi kolme laulukimaraa tasatunnein:

• Jean Sibeliuksen opus 1: Viisi joululaulua pianon säestyksellä
• P. J. Hannikaisen joululauluja
• Otto Kotilaisen, Sulho Rannan ja Karl Collanin kauneimmat joululaulut
• Leevi Madetojan jouluisia lauluja

Laulukimarat ovat kuultavissa uudestaan tasatunnein illalla klo 19 alkaen.