15.11. Onneksi olkoon: Janina, Janika, Janita, Janette | Palaute | På svenska | In English

Vuosaaren seurakunta

Helsingin diakoniatyöntekijät: Köyhyys kaventaa valinnanmahdollisuuksia jo lapsesta lähtien

16.10.2019, 10:35 /  päivitetty 16.10.2019, 15:05
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään 17.10. Diakoniatyössä jokainen päivä on köyhyyden vastainen päivä.

Helsinkiläisten eriarvoistuminen näkyy seurakuntien diakoniatyössä. Diakoniatyöntekijöillä on kasvava huoli siitä, miten erilaiset lähtökohdat lapset ja nuoret saavat elämäänsä perheen taloudellisesta asemasta riippuen.

Hiljattain uutisoitu tutkimustulos kertoi, että perheen taloustilanne heijastuu laajasti lasten hyvinvointiin. Tämä tunnistetaan myös diakoniatyössä.

Vanhempien pienituloisuus määrittää lapsen asemaa ulospäinkin näkyvästi. - Vaikka perheessä olisi kaksi työssäkäyvää vanhempaa, he eivät välttämättä pysty kustantamaan esimerkiksi puhelimia, harrastuksia ja matkoja, joita lapset näkevät luokkakavereidensa saavan, Oulunkylän seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Laura Lindroos sanoo.

Monet harrastukset, kuten jääkiekko ja jalkapallo, ovat niin kalliita, että osa lapsista jää väistämättä syrjään. Diakoniatyö auttaa perheitä harrastusmaksuissa esimerkiksi Tukikummit ry:n myöntämin avustuksin, mutta tätä tukea on mahdollista saada vain kerran.

Malmin seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalme toteaa, että vähävaraisuus kaventaa valinnanmahdollisuuksia jo lapsesta lähtien samoin kuin se määrittää suuntaa nuoren elämässä pitkälle, esimerkiksi koulutukseen hakeutumisessa. Kaikilla kun ei ole varaa kirjoihin, tietokoneeseen tai muihin oppimateriaaleihin.

Siiri Luoma Pitäjänmäen seurakunnasta on huomannut työssään nuorten eriarvoisen aseman: - Toiset saavat kotoa täyden tuen itsenäisen elämän aloittamiseen, kun taas jotkut parikymppiset ovat pelkästään itsensä varassa taloudenpidon opettelussa sekä työn ja koulutuksen etsimisessä.

Diakoniatyössä nähdään myös, kuinka monet nuoret hakevat pikavipeistä apua rahapulaansa ja ylivelkaantuvat. Luottotietojen menetys hankaloittaa elämässä etenemistä huomattavasti, koska se saattaa estää niin työpaikan kuin asunnonkin saamisen.

Diakoniatyö on näköalapaikka

Helsingin diakoniatyöntekijät tekevät työtä helsinkiläisten tukena ja näkevät, miten helsinkiläisillä menee. Asiakkaiden joukossa on niitä, jotka putosivat kelkasta 1990-luvun lamassa eivätkä enää koskaan päässeet kiinni työelämään.

- Yksi työssämme näkyvä ilmiö ovat 25-30-vuotiaat miehet, jotka ovat jääneet syrjään koulutuksesta ja työelämästä. Taustalla on monesti mielenterveysongelmia. He ovat psykiatrisessa avohoidossa, joka näyttää olevan retuperällä, Matteus församlingenin Carita Riitakorpi sanoo.

Asuminen köyhdyttää Helsingissä asuvia erityisesti. Kelan kohtuullisten asumiskustannusten kriteerit ovat koko pääkaupunkiseudulla samat, vaikka pääkaupungissa vuokrat ovat Vantaata ja Espoota korkeammat. Helsinkiläisille jää siten enemmän itse maksettavaa asumis- ja/tai toimeentulotuen jälkeen, kun vuokra kohtuullistetaan. Kelan edellyttämää edullisempaa asuntoa taas on lähes mahdoton löytää, mikä ajaa ihmisiä pitkäaikaiseen ahdinkoon, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan Merja Korpela korostaa.

Diakoniatyöstä haetaan useimmiten apua talousvaikeuksien takia. Muut yleisimmät syyt ovat ihmissuhdekysymykset sekä terveyshuolet. Diakoniatyö paikkaa yhteiskunnan turvaverkon aukkoja myöntämällä taloudellista tukea tietyin kriteerein.

Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä Helsingin diakoniatyössä on ollut lähes 20 000 asiakaskohtaamista ja taloudellista apua on myönnetty noin 625 000 euron edestä. Tämän lisäksi seurakuntien ruokailut ja elintarvikejakelut auttavat pärjäämisessä.