22.05. Onneksi olkoon: Hemminki, Hemmo | Palaute | På svenska | In English

Vuosaaren seurakunta

Hanke alkanut: Ruoka-apua helsinkiläiselle entistä monipuolisemmin

21.03.2019, 16:43 /  päivitetty 03.04.2019, 14:10
Helsinkiläiset pääsevät jatkossa ruoka-avun ja palvelujen piiriin nykyistä sujuvammin sekä halutessaan mukaan yhteisölliseen toimintaan. Tämä on tavoitteena kaksi vuotta kestävässä hankkeessa, jonka Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä käynnistivät yhteisesti tämän vuoden alusta.

Ruoka-avun kehittämishankkeessa työskentelee kaupungin ja seurakuntayhtymän työntekijöitä, jotka tekevät kehittämistyötä yhdessä ruoka-aputoimijoiden ja avun hakijoiden kanssa. Kehittämistyö on käynnistynyt toimijoita tapaamalla ja jalkautumisilla ruuanjakopisteisiin.

Hankkeen innoittajana on Vantaan Yhteinen pöytä -malli, mutta tarkoituksena on luoda pääkaupunkiin omanlaisensa, Helsingin tarpeisiin suunniteltu toimintatapa. Keskeistä on, että ruoka-apu ei ole jatkossakaan loppumassa, vaan sitä kehitetään sujuvammaksi ja helpommin tavoitettavaksi.

- Tärkeää on, että helsinkiläisen hätää pystytään lievittämään kestävämmällä tavalla kertaluontoisen ruokakassin tai aterian lisäksi, hankeasiantuntija Katja Lehtola painottaa.

Tarkoituksena on tarjota erilaisia vaihtoehtoja muun muassa yhteisöllisten ruokailupaikkojen verkostoa laajentamalla. Esimerkiksi Helsingin seurakunnissa on erimuotoisia yhteisöruokailuja yli 30 toimipisteessä . Viimeisimpänä on käynnistynyt maanantai-illan ruokailu Jätkäsaaressa Hyvän Toivon kappelilla.

Lisäksi parannetaan mahdollisuuksia löytää oma paikka yhteisössä. Tätä varten järjestetään yhteisönrakentajakursseja, joiden tarkoituksena on vahvistaa kaikkien ruoka-avun piirissä olevien, niin vapaaehtoisten kuin ruoka-avussa asioivien ja työntekijöidenkin, toimijuutta sekä keskinäistä kumppanuutta.

Ruoka-avussa tehtävää sosiaalityön palveluohjausta ja -neuvontaa kehitetään esimerkiksi moniammatillisuutta lisäämällä. Tavoitteena on ohjata tukea tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Ruoka-aputoiminta myös työllistää helsinkiläisiä. Helsingin kaupunki rekrytoi hankkeeseen työllistymiskoordinaattorin, jonka avulla työllistymispolkuja rakennetaan sujuvammiksi. Samoin Helsingin seurakuntayhtymä panostaa työllistämisen kehittämiseen.

Ekologisesta näkökulmasta työ tähtää siihen, että hävikkiruoka saadaan aiempaa tehokkaammin hyötykäyttöön. Lisäksi keskitetyn logistiikan ansiosta sen kuljettamisesta saadaan ekologisempaa.

Ruoka-apua kehitetään yhdessä

Ruuanjakopisteissä järjestetään pop up -tapahtumia. - Haluamme tavata ruoka-apua tarvitsevia ihmisiä ja tarjota heille mahdollisuutta tuoda omaa kokemustaan mukaan kehittämiseen, projektisuunnittelija Mika Vitikka havainnollistaa.

Ruoka-aputoimijoiden verkostossa on tällä hetkellä noin 80 tahoa, jotka ovat muun muassa yhdistyksiä, seurakuntia ja kaupungin edustajia. Osa toimijoista on isoja ja tunnettuja, toiset taas pienempiä.

Toimijaverkoston kesken on järjestetty tapaamisia, joissa kuullaan asiantuntijoita, käydään keskustelua ja ideoidaan ruoka-aputoimintaa yhdessä. Helmikuussa pidettiin järjestyksessään toinen tapaaminen aiheena vapaaehtoistoiminta. Huhtikuussa aiheena on hävikki. Silloin on mahdollisuus tutustua Vantaan Yhteisen pöydän hävikkiterminaaliin ja osallistua Snellu Cafén järjestämään Roskis Dieetille -koulutukseen. Toukokuussa järjestetään verkostotapaaminen työllistämisteemalla.

Kaikki ruoka-apua järjestävät tai siitä kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita verkostoon. Sen jäsenet saavat ajankohtaista tietoa sisältävän uutiskirjeen säännöllisesti. Kaiken kaikkiaan hankkeen tavoitteena on helpottaa ruoka-aputoimijoiden työtä, innostaa heitä kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja ja kannustaa yhteistyöhön.

Hanke on jatkoa kevään 2018 työskentelylle, jossa Helsingin kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitos järjestivät työpajoja ruoka-aputoiminnan kehittämiseksi.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen päällikkö Maarit Sulavuori.

Ruoka-avun kehittäminen on yksi painopistealueista, joilla Kirkko Helsingissä muuttaa toimintaansa vastaamaan yhä paremmin helsinkiläisen tarpeeseen ja eniten apua tarvitsevien hätään.

Lisätietoja projektiryhmältä:

Hankeasiantuntija Katja Lehtola, katja.lehtola@evl.fi

Yhteisödiakoni Jukka-Pekka Vaittinen, jukka-pekka.vaittinen@evl.fi

Sosiaalityöntekijä Anna-Kaisa Juvonen, anna-kaisa.juvonen@hel.fi

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Ruoka-apua on saanut tähänkin mennessä. Miksi systeemi pitää romuttaa?

Tarkoituksena on kehittää ruoka-aputoimintaa nykyistä monipuolisemmaksi. Kehittämistä tehdään laajan ruoka-avun verkoston toimijoiden kesken hyviä käytäntöjä jakaen ja yhteistä toimintamallia rakentaen.

Tuleeko avun saamiseen jatkossa enemmän kontrollia ja vaatiiko se rekisteröitymistä?

Asiakaskorttia tai mitään rekisteriä ei ole suunnitteilla. Vaikka julkisessa keskustelussa on esitetty väitteitä, että Helsinkiin oltaisiin suunnittelemassa harkinnanvaraisuuteen perustuvaa kontrollijärjestelmää puhuttu ruoka-avunsaajien rekisteristä, tällaisia suunnitelmia ei ole. Diakonian ja sosiaalihuollon asiakkailla on jo omat asiakastietojärjestelmänsä, joten tarvetta erilliselle rekisterille ei ole.

Entä jos en pysty osallistumaan ”yhteisölliseen toimintaan”?

Tarkoituksena on luoda monipuolisia vaihtoehtoja ruoka-avun kentälle. Kävijöiden erilaiset tarpeet huomioidaan ja ajatuksena on, että ruokaa on jatkossakin tarjolla myös kotiin vietäväksi.

Hävikin syntymistä pyritään toisaalta vähentämään ja nyt sen jakamista ”tehostetaan”. Riittääkö ruoka-apua jatkossa kaikille?

Hävikki ei ole minkään tahon intressi, joten keinoja sen vähentämiseen mietitään kuumeisesti. Todennäköisesti hävikki vähenee, mutta kokonaan siitä ei varmaan päästä eroon. Nyt on tavoitteena paneutua myös sellaiseen hävikkiin, jota ei aiemmin ole juurikaan hyödynnetty.

Tässä pidetään ihmiset edelleen ilmaisen ruuan hakijoina. Eikö systeemiä pitäisi muuttaa niin, että ihmiset voivat ostaa ruuan kaupasta omilla rahoillaan?

On totta, että ruoka-avun tarvetta voisi vähentää nostamalla sosiaaliturvan tasoa ja tarjoamalla enemmän kohtuuhintaista asumista. Päätökset vaativat poliittista tahtoa. Helsinki ei myöskään voi itse uudistaa sosiaaliturvaa, vaan siitä on tehtävä valtakunnallisia päätöksiä.